Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä on vuonna 2010 julkaistu FT, dos. Timo Salmisen kokoama katsaus kotikaupunkimme historiaan. Sarjassa tutustutaan vuosikymmenien tapahtumiin yleisellä tasolla sekä paikallisesti. Mukana on myös kooste kunkin ajankohdan kaupunkikuvan muutoksista.

Kuvat: Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmat sekä yritykset ja yksityishenkilöt.

Vuosikymmenien historiaan liitty myös Riihimäen kirjaston tuottama Junan tuomia Puputinkulmassa verkkosivusto, jossa esitellään Riihimäkeä kaunokirjallisuuden tapahtumapaikkana. Sivuston Tekijät.

1850-luku

Yleistä

Rautatievirkamiesten asuintalo (nyk. Kaupunginmuseo), varikonpäällikön tytär Ann-Marie AhlforsVuosikymmenen puolivälissä käydään Krimin sota Venäjän ja länsivaltojen välillä. Maatalous kärsii useista huonon sadon vuosista. Useiden vuosien keskustelun ja kiistelyn jälkeen Suomen suuriruhtinaskunnan liikenneverkkoa päätetään ryhtyä kehittämään rautateiden pohjalta, ja ensimmäisen radan rakennustyöt Helsingistä Hämeenlinnaan alkavat vuonna 1857. Englantilaisen Charles Darwinin vuosikymmenen lopussa julkaisema luonnonvalinnan teoria kiihdyttää maailmankuvan muutosta.

Paikallista

Hausjärven pitäjän Karan, Ryttylän ja Herajoen kylien rajojen yhtymäkohdan tienoilla sijaitsee lähes asumaton soinen seutu, jossa on vain joitakin Karan ja Ryttylän kartanoiden torppia. Rautatienrakennuksen alettua paikalle perustetaan työasema ja majoitetaan radanrakentajia. Asema saa nimekseen Riihimäki.

Asukkaita vuoden 1859 lopussa noin 1200.

Kaupunkikuvassa

  • ns. Koiviston mökki, Töyrykatu 2 (n. 1850)
  • rakennusmestarin talo, Maantie 10b (1857/1920-luku)
  • kaksi radanrakentajien asuinkasarmia, Maantie 10a (1858)
  • rautatievirkamiesten asuintalo (myöh. ratainsinöörin talo, nyk. kaupunginmuseo), Öllerinkatu 3 (1858/1960)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0