Kauko Valta Ylänne

Vankilan varjossa

Kauko Valta Ylänne / Kuva: Ruskeasuon koulu

Kauko Valta Ylänne (9.4.1927 – 4.12.1990) pääsi ylioppilaaksi Riihimäen lyseosta vuonna 1947 ja valmistui opettajaksi Helsingin opettajakorkeakoulusta vuonna 1950. Hän teki elämäntyönsä Ruskeasuon koulun opettajana vuosina 1952 – 1984.

Kauko Valta Ylänne tunnetaan ennen kaikkea nuorisoromaanien ja koululaisnäytelmien kirjoittajana. Monissa seikkailukirjoissa kuvastuu vankilan suljettu, omaleimainen maailma. Nuorten kirjoissa Vankilan varjossa ja Ympyrä sulkeutuu seikkaillaan Riihimäen vankilassa ja sen ympäristössä. Ylänteen isä työskenteli vartiopäällikkönä Riihimäen keskusvankilassa, siksi vankilamiljöö oli Kauko Valta Ylänteelle tuttua jo lapsuudesta lähtien.

”Yön tunnit olivat kiduttavan pitkiä. Kalle astuskeli vitkaan leveitä käytäviä edestakaisin, harppoi portaita ylös ja alas, silmäili haluttomasti ympärilleen ja kuullosteli vankilan öisiä ääniä, mutta mitään levottomuutta herättävää hän ei havainnut. Muutamista selleistä kuuluin unista mutinaa, toiselta puolelta vankilaa kuului joskus toisen yövartijan askeleita, ohut sinkkivaijeri hakkasi ulkona tuulessa lippusalkoon.
Kallea alkoi nukuttaa, olisi niin suloista istahtaa porrasaskelmalle, nojata päänsä kaidepuuhun ja nukahtaa hiukan, aivan hiukan vain. Mutta niin hän ei saanut tehdä. Ja piristääkseen itseään hän alkoi jälleen nousta portaita ylös ja laskea niiden lukumäärää. Sitten hän koetti, monellako harppauksella pääsisi ylimmästä kerroksesta alas. Hänellä oli jaloissaan pehmeät huopatossut, joten hänen liikehtimisenä ei millään tavoin häirinnyt nukkuvien vankilan asukkien rauhaa.”

(Vankilan varjossa : seikkailukertomus pojille, 1950, s. 28)

Kauko Valta Ylänteen pienessä poikien seikkailukirjassa Vankilan varjossa kuvataan vankilan kirjanpitäjän pojan, Kallen kesäpestiä vanginvartijana Riihimäen vankilassa. Kalle joutuukin viimeisen työvuoronsa aikana jahtaamaan kahta pakenevaa vankia.

Riihimäen vankilan sisäpiha”Kauempaa katsoen vankila näytti suorastaan kiehtovalta. Se sijaitsi kohoavalla rinteellä radan varrella, kymmenet junat jyrisivät sen ohi joka vuorokausi ja lukemattomat matkustajat kurkottelivat kaulojaan nähdäkseen edes vilauksen tuosta salaperäisestä ja sangen uudenaikaisesta rangaistuslaitoksesta. Vaaleaksi rapattu vihreäkattoinen rakennusryhmä kylpi auringonvalossa, lämpökeskuksen korkea savupiippu piirtyi taivasta vasten kuin lempeästi varoittava sormi ja vehmas villiviini kiipeili pitkin ylipääsemätöntä, kahdeksanmetristä ympärysmuuria. Neljä asuttua ja yksi valmisteilla oleva virkailijarakennus pilkisteli muurien ulkopuolella kohoavan kuusikon keskeltä. Todella uljas näkymä – noin ulkoapäin ja ulkopuolisena katsellen. Mutta juna jatkoi kohisten matkaansa kohti pohjoista, vankila jäi taakse – eikä sen arkipäivää yksikään matkustajista ollut tullut ajatelleksikaan.”

(Ympyrä sulkeutuu, 1964, s. 12)

”Salaojan kaivaminen suomaahan saattaa päällisin puolin ajatellen tuntua helpohkolta, eihän siellä ole vastassa kiviä, joihin lapio karahtaa. Mutta märkä muta on raskasta, ja tämän tästä tulee eteen sinttyneitä puunrunkoja ja juurakoita, joitten raivaamisessa kysytään mieheltä sisua, hartioilta voimaa ja kirveeltä terää. Mieluummin siinäkin sentään ahertaa kuin on vartiossa. Tuskin mikään aikamiehelle on rasittavampaa kuin seistä päivät päästään katselemassa päältä, kuinka toiset tekevät työtä. Vartija ei saa tehdä, ei hän saa istuakaan eikä kait tupakoida muulloin kuin silloin, kun vangeillakin on siihen lupa.”

(Ympyrä sulkeutuu, 1964, s. 27)

Ympyrä sulkeutuu -teoksessa joutuvat vankilavirkailijoiden kouluikäiset lapset jännittävien tapahtumien pyörteisiin, kun yksi heistä joutuu sattumalta pahoinpitelytapauksen silminnäkijäksi ja lähtee ajamaan takaa kahta aseistautunutta vankikarkuria. Riihimäen vankilamiljöö, muureineen, villiviineineen ja asuinrakennuksineen on kuvattu tarkasti muutamalla lauseella. Kirjassa Sammalsuota (Sammaliston suota) raivataan pelloksi vankityövoimalla.

Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä: 1950


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0