Riihimäki kaunokirjallisuudessa

Junan tuomiaRiihimäki, Riihimäen rautatieasema 11.9.1958. Juhlayleisöä Riihimäki-päivänä. Juna nro 62, Hr1 saapumassa asemalle tilaisuuden aikana.

Johdanto

Riihimäestä tuli kaupunki 1.1.1960. 50-juhlavuoden kunniaksi Riihimäen kirjasto on tuottanut verkkosivuston, jossa esitellään Riihimäkeä kaunokirjallisuuden tapahtumapaikkana. Puputin kulma on ollut sukupolvesta toiseen nuorison suosima kohtaamispaikka Hämeenkadun ja Keskuskadun kulmassa, jossa sijaitsee perinteikäs tekstiililiike. Puputin kulma vilahteleekin tapahtumapaikkana usean kirjailijan teksteissä.

Rautatie synnytti Riihimäen, 11.9.1870 avattiin Riihimäki – Pietari rata liikenteelle. Hausjärven pitäjän länsilaidalla sijainnut pieni kylä kasvoi radan myötä vilkkaaksi risteysasemaksi. Kasvava asemakylä irrottautui emäpitäjästään ja muuttui itsenäiseksi kauppalaksi vuonna 1922. Rautatie toi lisää asukkaita yhä kasvavaan kauppalaan. Junan tuomat tulivat töihin Paloheimon sahalle ja moniin tehtaisiin rautateiden lisäksi. Raiteita pitkin matkattiin myös varuskuntaan ja vankilaan. Kauppalasta tuli vireä lasi- ja kristallikaupunki vuonna 1960. Nykypäivän riihimäkeläiset pendelöivät työmatkoja etelään ja pohjoiseen – ”ruuhkajunassa polvet miekkailevat” (Herkman, 2002). Helsinki-Tampere moottoritie kiidättää ihmisiä nopeasti paikasta toiseen.

Kaunokirjallisten tekstien myötä aikajana piirtyy 1890-luvulta 2000-luvulle. Junan tuomia Puputin kulmassa -sivusto esittelee Riihimäkeen liittyvää kaunokirjallisuutta, mukana on myös runoja. Valintaperusteena on käytetty eri kirjailijoiden teoksissa esiintyvää Riihimäki-kuvausta. Varhaisin Riihimäkeen liittyvä teos on Karl August Tavaststjernan Kovina aikoina (1891), joka kertoo rautatien rakentamisesta Hausjärvellä ja sen ympäristössä. Tuoreimpia mukana olevia on Riihimäen varuskuntaan sijoittuva Reko Lundánin Ilman suuria suruja (2002) ja Olli Sirkiän työmatkarunoteos Seuraavana Pasila (2010).

Sivusto esittelee 19 kirjailijaa ja otteita heidän teoksissaan esiintyvistä Riihimäki-kuvauksista. Mukana on myös teoksia, joissa Riihimäki mainitaan läpikulkupaikkana. Riihimäkeen liittyvien teosten aihepiirinä on usein lasitehdas (Aaro Vakkuri, Samuli Paronen), varuskunta (Reko Lundán), vankila (Kauko Valta Ylänne), koulut (Anja Vammelvuo) ja rautatie (Veijo Meri). Riihimäki on nuori kaupunki, joka ei voi ylpeillä suurella kirjallisella perinnöllään. Lasitehtaita ei enää ole – nykyaika on pyyhkäissyt vanhat tehtaat historiaan. Junat kulkevat yhä ja Riihimäen nimi vilahtelee kirjallisuuden sivuilla.

Sivusto on osa Riihimäki 50 -juhlavuotta ja sen toteutukseen on saatu Opetusministeriön avustus. Sivuston tietolähteinä ovat olleet kotiseutuneuvos Kalevi Penttilän kirjastolle lahjoittamat laajat aineistot sekä kirjaston omat kokoelmat. Sivusto julkistettiin Riihimäki-viikolla 7.9.2010.

Vuoden 2010 jälkeen on lisätty kaikki löytyneet Riihimäki-kuvaukset Pieniä paloja Riihimäestä -sivulle. Viimeinen täydennys 13.8.2014


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 1 Kyllä 1 Ei 1