Taidetta ja musiikkia Riihimäellä

Satu Aaltonen: Tämä elämä: syntymän ja kuoleman välissä, 1999, toim. Tarja Vanhanen

Riihimäellä asuneen, vuonna 1993 kuolleen valokuvaaja Satu Aaltosen koskettava valokuvateos käsittelee elämän kiertokulkua, syntymää ja kuolemaa. Kirja on hieno ja tyylikäs kokonaisuus Satu Aaltosen taiteesta.

Radoslaw Gryta & Maija Vainonen-Gryta: Kotona – Maisemassa, Riihimäen Taidemuseo 11.9.-11.12.2005, 2005

Kirja perustuu taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn Riihimäen Taidemuseolla syksyllä 2005. Radoslaw Gryta on aikamme suomalaisen kuvanveiston merkittävimpiä edustajija. Kirjassa kuvataan näyttelyn teemoja vanhenemista ja kuolemaa.

Maija Vainonen-Grytan näyttelyn yksi aihe on koti ja kodin järjestys. Maija Vainonen-Grytan edustaa vakuuttavalla tavalla suomalaista kuvanveistoa. Taiteilijana hän taikoo arkiseen, kotoiseen maailmaan sieltä puuttuvan Pyhän hetken.

Timo Hämäläinen: Tutki – Muutu – Kasva, 19.11.-22.12.1996 Riihimäen Taidemuseo, 1996

Näyttelyluettelo esittelee Timo Hämäläisen monipuolista taiteilijankuvaa. 1960-luvun konkretismista Hämäläinen siirtyi figuratiivisen maalaamisen suuntaan – henkilöryhmien esittämiseen. Matkoilla hän maalasi akvarelleja esim. Välimeren maisemia. ”Tutki – Muutu – Kasva. Siinä Timo Hämäläisen taiteilijan motto paperilla sanoiksi kirjoitettuna” (Timo Simalainen).

Karttoja : Heikki Marilan maalauksiaKarttoja : Heikki Marilan maalauksia, 8.1.-5.3.2006 Riihimäen Taidemuseo, 2006

Näyttelyluettelon kannessa on värikäs Riihimäen karttamaalaus. Näyttely oli otos Marilan vuosina 2002 – 2005 maalaamasta laajasta karttasarjasta. Useimmat teokset viittaavat suomalaisiin 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin asumalähiöihin. Heikki Marila katsoo ottavansa kantaa sosiaalisiin kysymyksiin maalaamisen kautta. Hän sai vuonna 2011 merkittävän Pohjoismaisen Carnegie Art Award -kuvataidepalkinnon.

Hanna Korsberg: Tyhjille tuoleille, täysille katsomoilleHanna Korsberg: Tyhjille tuoleille, täysille katsomoille: Riihimäen Teatterin 50-vuotishistoria, 1996

Riihimäen Näyttämön viralliset avajaiset pidettiin 21.9.1946 Seuratalolla. Illan huipennuksena nähtiin Riihimäen Näyttämön lyhyessä ajassa valmstama ensimmäinen esitys, Aleksis Kiven yksinäytöksinen näytelmä Yö ja päivä. Ensimmäisen näytäntökauden aikana oli peräti kahdeksan ensi-iltaa, joita kriitikot arvioivat kipakastikin. Niinpä ensimmäisen vuoden jälkeen niin johtaja kuin molemmat ammattinäyttelijätkin irtisanoutuivat tehtävistään.
Riihimäen Teatteri on viidenkymmenen vuoden aikana muuttunut paikallisesta näyttämöstä teatteriksi joka kerää katsojia laajalti Riihimäen ulkopuoleltakin. Teoksessa käydään läpi joskus liian viihteelliseksikin moititua ohjelmistoa vuosien varrelta.

Reijo Kurkela ja Timo Miettinen: Suokylän BroadwayReijo Kurkela ja Timo Miettinen: Suokylän Broadway: riihimäkeläisen elokuvateatteritoiminnan historia, 2007

”Riihimäen ensimmäinen säännöllisiä näytöksiä esittänyt elokuvateatteri lienee ollut nk. Jussilan teatteri.” Kirjan mukaan kauppias Nikolai Jussilan liikerakennuksen pihalla olleessa varastorakennuksessa esitettiin elokuvia 1900-luvun alussa. Jussilan elokuvateatterin toiminta päättyi kun Elokuvateatteri Sampo avasi ovensa vuonna 1917. Elokuvateatteri Sampo, nykyisin Kino Sampo, on yksi Suomen vanhimmista edelleen toiminnassa olevista elokuvateattereista. Peter von Baghin mukaan kirja on ”parhaimmanlaatuinen kulttuurihistorian sirpale ja jotain enemmän kuin ”Riihimäen elokuvaesityksien pieni historiikki”.

Reino Laitasalo: Tango: Reino Laitasalo 5.1. – 4.2.2001 Hyvinkään Taidemuseo, toim. Merja Ilola

Näyttelyluettelossa esitellään Riihimäen Hyttikorttelissa asuvan taiteilijan värikylläisiä maalauksia sekä grafiikkaa. Markku Valkonen luonnehtii kirjassa: ”Laitasalon työläisfiguurit ovat kyllä monumentaalisia ja vahvoja, mutta ne eivät ole rakentamassa tulevaisuuden onnelaa vaan selviytymässä päivittäisestä leipätyöstä.” Reino Laitasalo on huomauttanut lakonisesti: ”Olen kuvannut sitä elämänpiiriä, jonka parhaiten tunnen.”

Osmo Leivo: Nautilus ja MeteoriittiOsmo Leivo: Nautilus ja Meteoriitti: Seppo Tammisen tarina, 2010

Riihimäellä pitkään asuneen, myöhemmin Lopen puolella elelleen monipuolisen taiteilijan Seppo Tammisen koko tuotanto koottuna hienosti kuvitettuun teokseen. Seppo Tammisen nostalgiseen taiteeseen liittyy usein jonkinlainen tarina. Maalausten aiheina ovat todelliset tapahtumat, ihmiset, esineet ja maisemat. Lopputuloksena on sympaattinen ja kiehtova kokonaisuus tarua ja totta. Kirjan teksti perustuu Osmo Leivon ja Seppo Tammisen yhteisiin lapsuuden muistoihin ja lukuisiin myöhempiin tarinatuokioihin.

Pertti Meriläinen: Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 – 2010, 2010

Teos esittelee Riihimäellä ja Hausjärvellä toimineiden soittokuntien historiaa ja niiden toimintaa. Kirjassa on pyritty selvittämään keitä eri soittokuntien soittajat olivat. Lisäksi kirjan monet nostalgiset valokuvat täydentävät soittokuntien vaiheita.

Ossi Voutilainen, julk. Ossi Voutilaisen näyttelyn yhteydessä 6.2. – 1.3.1987, 1987

Ossi Voutilainen oli mukana monissa näyttelyissä. Taidekriitikot arvostelivat usein suopeasti hänen taidettaan, jota luonnehdittiin persoonalliseksi konstruktivismiksi. Voutilaisen töitä on esillä mm. Riihimäen kirjastossa Figuuri 1968, Heijastuma II, 1969 ja Reliefi 1968.

Kalevi Penttilä: Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta: piirteitä historiasta, 1990

”Muutin Riihimäkeen 1897 ja jo samana vuonna oli jarrumiehenä toiminut K. Seino ottanut tehtäväkseen perustaa tänne rautatieläisten keskuuteen torvisoittokunta. (Järjestelymestarin Airiston haastatteu 1954, RRS:n arkisto).
Kirja jakautuu kahteen osaan josta ensimmäinen osa käsittelee ns. Vanhaa rautatieläisten soittokuntaa ja toinen osa Riihimäen Rautatieläisten Soittokuntaa.

Riihimäen Kuvataiteilijat ry 50: 50-vuotisjuhlanäyttely Galleria Allinna, Riihimäki 10.9. – 1.10.2006, 2006

Riihimäen Taideyhdistys syntyi syksyllä 1956. Pieni julkaisu sisältää Riihimäen Kuvataiteilijoiden historiaa ja esittelee kymmenen yhdistyksen taiteilijaa. Kirjaseen on kuvattu jokaiselta taiteilijalta yksi työ ja lisäksi mukana on taiteilijoiden omat sanat.

Riihimäen TaidemuseoRiihimäen Taidemuseo : Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma, 1996, toim. Timo Simanainen

Pentti Wähäjärvi, tunnettu helsinkiläinen taide- ja antiikkikauppias lahjoitti Riihimäen kaupungille 1993 taidekokoelman, josta muodostettiin Riihimäen Taidemuseo. Avajaiset pidettiin 26.3.1995 uusissa tiloissa Temppelikadulla. Kokoelma koostuu monien nimekkäisen koti- ja ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksista. Teoksia löytyy esim. Salvador Dalilta, Albert Edefeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä ja Helene Schjerfbeckiltä.

Pekka Tuominen ja Eeva Tuominen: Marssi, tanssi ja taide: Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta 1906 – 2006, 2006

”Nimimerkki Kullervo kirjoittaa 18.7.1906 Hämeen Voimassa Riihimäellä 8.7. pidetystä kansanjuhlasta. Juhlapaikalle saavuttua kaiuttelli työväenyhdistyksen uusi soittokunta ensi kerran reippaasti säveleitään. Se tuntuikin viehkeästi tempaisevan mukaansa yleisöä työväenmarssin reippailla sävelillä.”
Kirjassa esitellään Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnan satavuotiset vaiheet runsaine kuvineen ja henkilöluetteloineen.

Katja Vuorinen: Elin GustafssonKatja Vuorinen: Elin Gustafsson (1887 – 1981): tuntemattoman taiteilijattaren muotokuva, 2002

Elin Gustafsson oli enimmäinen merkittävä taiteilijatar Riihimäellä. Riihimäen Taidemuseossa oli kesänäyttely Elin Gustafssonista vuonna 2002 ja siinä yhteydessä tilattiin tutkimustyö hänen taiteestaan. Katja Vuorisen 144 sivuinen Pro gradu -työ kertoo seikkaperäisesti taiteilijattaresta, joka jäi Suomessa melko tuntemattomaksi. Gustafssonin teokset ovat mm. muotokuvia hänen lähipiiristään ja Riihimäen asukkaista sekä maisemia Riihimäeltä esim. teos Riihimäen tori, 1945.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0