Riihimäkeläisurheilua

Kalevi Halinen: Riihimäen Raviseura ry. 1928–1998, 1998

9 000 asukkaan Riihimäen kauppala sai vuonna 1928 Suomen kymmenennen maaradan. Sotien jälkeen ravitoiminta elpyi huomattavasti ja radalla järjestettiin ravi-, auto- ja moottoripyöräkilpailuja. Vuonna 1956 järjestettiin ensimmäiset Kuninkuusravit ja vieraana oli presidentti Urho Kekkonen.

Osmo Heino: 40 vuotta vapaaehtoista liikuntakasvatustyötä: historiikkiä Riihimäen Pyrkivän toiminnasta v. 1911-1950, 1951

”Perustettu urheiluseura toimi aluksi lasitehtaan VPKn alaisena, mutta jo 3/8 1912 pidetyssä yleisessä kokouksessa seura ristittiin Pyrkiväksi, jonka nimen isäksi mainitaan L. Blomqvist.”
Urheiluseuran historiikki sisältää usean eri kirjoittajan tekstejä seurassa harrastetuista eri urheilulajeista. Kirjasessa käsitellään myös seuran toimintaa 50-luvulta 80-luvulle asti.

Kari-Veli Lehtonen: Nuotiolumoa Riihipoluilta tuntureilleKari-Veli Lehtonen: Nuotiolumoa Riihipoluilta tuntureille : Riihiladun neljä vuosikymmentä 1970–2010, 2011

Riihilatu on tarjonnut toimintaa ja tapahtumia kaiken ikäisille. Riihilatu on yksi Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä ja hiihto on ollut perinteisesti seuran vahvoja lajeja. Nykyään seura pyrkii monipuolisuuteen patikoinnin, retkeilyn, melonnan, lumikenkäilyn, sauvakävelyn ja lasten toiminnan muodossa.

Kari-Veli Lehtonen: Riihimäen Kisko 1913 – 1992Kari-Veli Lehtonen: Riihimäen Kisko 1913 – 1992, 1993

Kisko syntyi Riihimäen Asemakylään vuonna 1894 perustetusta VPK:n urheiluseura Visan työn jatkajaksi. Kiskoa on luonnehdittu riihimäkeläisten urheiluseurojen ”äidiksi”, josta syntyi useita tunnettuja seuroja esim. RiPS ja Riihimäen Uimaseura. Seuran huomattavin laji on ollut yleisurheilu, jonka kirkkain tähti on ollut Münchenin olympiakisojen 1500 metrin kultamitalisti Pekka Vasala. 320-sivuisessa teoksessa on runsaasti kuvia ja urheilutuloksia.

Kari-Veli Lehtonen: Kisko on rautaa : Riihimäen Kiskon juhlakirja 2013, 2013

Kirja on 1993 ilmestyneen kirjan toinen osa. Se käsittää tarkennettuna vuodet 1980 – 1993 ja vuodet 1994 – 2013. Kirja sekä historiikki että kirjoituksia ja kuvia sisältävä 100-vuotisjuhlakirja.

Aimo Löfberg: Riihimäen Ampumaseura 1924-1984, 1984

Riihimäen Sanomissa 3.4.1924 oli ilmoitus: ”Ampumaurheilua harrastavia paikkakuntalaisia kehoitetaan saapumaan kokoukseen, joka pidetään huomenna perjantaina kello 7 ip. Elantolan ravintolassa.”
Riihimäen Ampumaseura on eräs Suomen vanhimmista ampumaseuroista.

Aimo Löfberg: Riihimäen Pallonlyöjät 1924 – 1984, 1984

Riihimäen Pallonlyöjien perustamiskokous oli 7.5.1924 Elantolassa. Seura pelasi ensimmäisen pesäpallo-ottelunsa 26.5.1924 Launosten suojeluskuntaa vastaan häviten 15-12. Seura rakennutti Riutan tanssilavan, jonka avajaisia vietettiin 20.8.1960 Riutassa. Esiintyjinä olivat mm. Tippavaaran vanha isäntä, prinssieversti Pekka Lipponen ja Leo Lindblomin orkesterin solisteina olivat Rogg Jerry ja Kai Lind.
Perusteellinen historia etenee vuosittain kronologisesti vuoteen 1984 saakka.

Eero Meuronen: Riihimäen Luja 50-vuotta, 1980

Lasitehtaan virkailijoiden ja työntekijöiden keskuudessa vuonna 1930 syntyneen urheiluseuran pieni historiikki kertoo tiivistetysti seuran vaiheista. 1930-luku oli yleisurheilun, hiihdon ja voimistelun kautta ja 1940 – 1960 –luvut nyrkkeilyn valtakautta ja 1970 – 1980 –luku keilailun aikaa.

Radoilla ja ralliteillä : Riihimäen Urheiluautoilijoiden 50-vuotisjuhlakirja. toim. Mikko Junes, 2012

Riihimäen Urheiluautoilijat ry on maamme vanhimpia autourheiluyhdistyksiä. Kirja sisältää Riihimäen autourheilun historiaa vuosien varrelta, sekä myös poimintoja nykypäivän toiminnasta. Runsas kuvitus kertoo seuran kilpailu- ja harrastustoiminnasta. Riihimäki-ralli ja rallin maailmanmestari Timo Salonen ovat näkyvästi mukana kirjassa.

Riihimäen Kiista-Veikot 50 v : 1930 – 1980, 1980

Kirjasessa esitellään monen lajin yleisseuraa, jonka vahvimpia lajeja olivat voimistelu 30-luvulla ja sittemmin hiihto sekä yleisurheilu. Monet muut suositut urheilulajit sulautuivat Riihimäen muihin erikoisseuroihin.

Pekka Vasala: Mitalin toinen puoliPekka Vasala: Mitalin toinen puoli, 1974

Tuleva olympiavoittaja lähti 16-vuotiaana ensi kerran Riihimäen ulkopuolelle maastojuoksun SM-kisoihin Vuoksenniskalle. ”Äitini sanoi, ettei meidän Pekka lähde yksin. Kun olin jo epätoivoissani ja matka näytti tyssäävän lupasi Ossi Kylmälä, 17, lähteä seurakseni. Hieman nuristen vanhempani hyväksyivät hänet holhoojakseni.” Pekka Vasala sijoittui kisoissa viidenneksi tullen maaliin omien sanojensa mukaan puoli kuolleena.
Vasala kertoo kirjassaan omista tunnelmistaan kilpailuissa ja pohtii urheilun motiiveja sekä ammattilaisuutta.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0