Hiukan Riihimäen historiaa

Ekologinen kylä kaupungissa: Ekologinen suunnittelu, 1992 – 93 harjoitustyöt
Toim. Marja-Liisa Hynynen ja Matti Kivioja. Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto, 1995

Harjoitustöissään tekijät pyrkivät selvittämään miten ekologinen ajattelu voisi muuttaa yhdyskunnan rakennetta ja elämäntapoja. Rautatienpuisto valittiin kohteeksi, koska alue on sisältänyt runsaasti ekologisia aineksia, joista osa on säilynyt näihin päiviin saakka.

Pirkko Era: Riihimäen sotilaskotiyhdistys 1924-1984

Riihimäen sotilaskotiyhdistys perustettiin 17.2.1924 Suojeluskuntatalolla pidetyssä kokouksessa. Pöytäkirjan mukaan työntekijät sotilaskodin hyväksi kuuluivat joko ohjelma-, kirjasto- tai ravintolajaostoon. Kirja sisältää kolme historiikkia yhdistyksen toiminnasta vuosien varrelta.

Helena Honka-Hallila: Riihimäki – hyvien yhteyksien kaupunki: Riihimäki 1960 – 2000, 2000

Teos on jatkoa Riihimäen historia I:lle. Historia kuvaa Riihimäen rakentamista, tapahtumia ja kehitystä yleisellä tasolla 2000-luvun alkuun. Näkökulmana on elinkeinoelämässä tapahtuneet suuret muutokset sekä niiden vaikutukset kaupunkiin ja kaupunkilaisiin.

Jari Lehtoväre: Riihimäen varuskunnan historia I : 1909-1939, 2001

Riihimäen varuskunta perustettiin Pietarin-Helsingin radan suojaksi. Varuskunta vakiinnutti asemansa paikkakunnalla 1920-luvulla.

Jari Lehtoväre: Riihimäen varuskunnan historia II: 1939-1945, 2005

Riihimäen varuskunta kehittyy puolustusvoimien merkittävimmäksi koulutusvaruskunnaksi sekä talvi- että jatkosodassa.

Jari Lehtoväre ja Seppo Uro: Riihimäen varuskunnan historia III: 1945-2009, 2009

Riihimäen varuskunnasta tulee puolustusvoimien merkittävin elektroniikka- ja informaatioteknologian osaamiskeskus. Kirjat sisältävät runsaasti kuvia ja karttoja.

Hanna Lyytinen: Riihimäen Rautatienpuisto: historia – arvot – suunnitelma
Diplomityö Tampereen teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto, 1991

Tutkimuksessa selvitetään Rautatienpuiston alueen suhdetta ulospäin ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Teos sisältää alueen historiaa, karttoja ja asemapiirroksia.

Heikki Matiskainen: Riihimäen esihistoria, 2002

Riihimäki on kaupunkina nuori, mutta sen esihistoria on ajallisesti pitkä. Arolammin Silmäkenevan suosta paljastuneet löydöt kertovat muinaisjärven rannalla asuneiden kivikauden ihmisten elämästä.

Aili ja Lauri Palva: Seurakunnallista elämää Riihimäellä vuoteen 1971, 1972

”Vihdoin, 10 vuotta kestäneiden sitkeiden ponnistusten jälkeen seisoi kirkko valmiina. Ensimmäisenä helluntaipäivänä 1905 oli seurakunnan suuri juhlapäivä, sillä silloin saapui Porvoon piispa Herman Råberg toimittamaan sen vihkimisen.” Kirja on Riihimäen pitkäaikaisen kirkkoherran Lauri Palvan ja puolisonsa Aili Palvan perusteellinen teos seurakunnan historiasta ja toiminnasta.

Kalevi Penttilä: Aapiskujalta Öllerinkadulle: Riihimäen katunimistöstä ja sen suunnittelusta, 2009

Mäystintie Kokko. Vuonna 1973 annetun nimen määriteosa Mäystin kuuluu Kokon talviurheilu-teemaan. Mäystin on suksen nahkalenkki, johon jalkaterä sovitetaan. Tämä ja muutkin Riihimäen kadunnimet selviävät kiinnostavasta kirjasta.

Kalevi Penttilä: Asemakylästä kaupungiksi: postikorttien kertomaa, 1998

”Stjernvallin neidit” ja yli 150 muuta postikorttia Riihimäestä. Nostalgisia ja historiallisia kuvia 1900-luvun alusta ensimmäiseen kaupunkikesään 1960.

Kalevi Penttilä ja Reijo Saarinen: Talvisota Riihimäellä, 1999

Tiesittekö, että Riihimäen kauppala oli kokoonsa nähden talvisodan pommitetuin paikkakunta Suomessa. Riihimäen Sanomissa julkaistiin ilmapuolustuksen ohjeet riihimäkeläisille mm. ”Kaikki valot on koko kauppalan alueella sakon uhalla huolellisesti peitettävä. Huolimattomuuksista tullaan rankaisemaan ankarasti.”

Kalevi Penttilä: Tuli on irti! : Riihimäen VPK 1894-1994, 1994

”Rautatie toi mukanaan myös lisääntyneen tulipalovaaran: veturin piipusta sinkoilevat kipinät saattoivat sytyttää radanvarren kulottunutta heinää ja aiheuttaa vaarallisia metsäpaloja, jotka uhkasivat myös asutusta.” ”Kesän 1893 tulipalojen jälkeen oltiinkin sitten kypsiä ratkaisevan askeleen ottamiseen: asemakylään oli saatava vapaaehtoinen palokunta.”

Riihimäen historia I. : vuoteen 1960. Jouko Hoffrén ja Kalevi Penttilä, 1979

Teos on laaja yli 1000 sivuinen historia alkaen esihistoriasta ja päättyen kaupungiksi tuloon 1960. Perusteellinen teos runsaine kuvineen, mutta asiahakemisto olisi teoksen laajuuteen nähden ollut tarpeellinen.

Riihimäki-Seura: Riihimäki-Seuran julkaisu 9: 1960, 1998

”Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, etelän. Näen tehtaat, niiden sauhun, kuulen elonsykkeen pauhun, rakentaahan uuras väki mainettasi, Riihimäki.” Tämä Väinö Mäkelän sanoittama ja Tauno Karilan säveltämä Uuden aamun Riihimäki voitti vuonna 1959 Riihimäki-laulun tekstikilpailun. Tämä ja muita kilpailurunoja sisältyy julkaisuun. Lisäksi kirjaan on koottu Riihimäen kaupungin vuonna 1960 järjestämän Riihimäki tänään -valokuvakilpailun kuvia. Kirjasta löytyy myös hauskoja muistoja 1960-luvun taitteen Riihimäestä.

Riihimäki-Seura: Riihimäki-Seuran julkaisu 11: Riihimäen kauppala 1922-1959, Pienoismallin Riihimäki 1939, 2009

Vuoden 1939 Riihimäkeä esittävä pienoismalli sijaitsee kirjaston ala-aulassa kaikkien katseltavana. Pienoismallityöryhmän monivuotinen työ huipentui pienoismallin valmistumiseen vuonna 2003. Tämä teos esittelee pienoismaalin suunnittelua ja rakentamista sekä Riihimäen historiaa. Lisäksi kirja sisältää monen riihimäkeläisen mielenkiintoisia muisteluja lapsuuden ja nuoruuden kauppala-ajoilta esim. kun ”Matti ajoi moottoripyörällä kilpaa Riihimäen kauppatorilla”.

Timo Salminen: Sua suojelemme…: Suojeluskunta- ja lottatyö Riihimäellä ja Launosissa 1917-1944, 1999

Mauno Isolan päiväkirjasta: ”Suurempaa hätää ei ollut, punaisia ratsuja, hiihtomiehiä y.m. kuljeskeli joka päivä kiristämässä ruokaa, kyytiä j.n.e. Rehut ja viljat tarkastettiin moneen kertaan. Onneksi ei sentään viety kuin 40 hl. perunoita.” Kattava teos molempien järjestöjen toiminnasta Riihimäellä ja Launosissa.

Hannu Tapiola: Riihimäen työväenyhdistys 1903-1963, 1966

”Riihimäen työväenluokan synty alkaa ratatöistä. Huomattava osa ratatyömaan työväestöstä oli Saimaan kanavan rakennustöistä siirtyneitä Pohjanmaan ruotsalaisia ja Saimaan seudun asukkaita. Useat radanrakentajista jäivät paikkakunnalle, ja monet heistä sijoittuivat vakituisiin töihin rautateille.”

Jouni Töyrylä: Patastenmäki-tutkimus 1977, 1977

”Ensimmäinen asuinrakennus rakennettiin Patastenmäkeen v. 1889. Sen rakentajana toimi ratatyömies Lindgren.” Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään asukkaiden halukkuutta kunnostaa rakennuksiaan ja asuinympäristöään. Lisäksi haluttiin selvittää asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kirjoittaja tuli myöhemmin tunnetuksi vanhojen rakennusten puolestapuhujana.

Seppo Uro: Illico perfectum : Viestikoulun kuusi vuosikymmentä 1941-2002, 2002

Illico perfectum – Kerralla kuntoon on Viestikoulun tunnuslause. Viestikoulu siirtyi Hämeenlinnasta Riihimäelle aloittaen toimintansa vuoden 1948 alussa.

Martti Virtanen: Lännen pikajuna : Riihimäen – Lopen rautatie 1907 – 1954, 1997

Ilmoitus Riihimäen Sanomissa: Matkustajaliikenne lopetetaan toistaiseksi rautatiellämme 15.5.1949. Riihimäen-Lopen Rautatie Oy.  Juna puksutti Paloheimon tehtaalta Riihimäeltä Kesijärven sahalle kuljettaen sekä puutavaraa että ihmisiä virkistäytymään uimarannalle lähes viisikymmentä vuotta.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 5 Kyllä 1 Ei 5