Kirjailijat S-Ö

Saajos, Ulla

s. 18.4.1962 Helsingissä
toimittaja
asunut Riihimäellä vuodesta 1988

Ulla Saajos - Saippuakuplia keihäsruohossa Ulla Saajos - Linoruntu

Teokset

  • Linoruntu : runoja, 2010
  • Saippuakuplia keihäsruohossa : runoja, 2011

Muuta tuotantoa antologioissa

  • Tässä on tila : kuukauden runoja 1999-2003, 2003
  • Unelmat ja naamiot : valikoima kilpailurunoja, 2003
  • Hengästynyt keinu, 2004
  • Sateenkaari, 2004
  • Liian iso karuselli : runoja lapsille ja lapsilta, 2005
  • Tuulihattu : Immi Hellénin lastenrunokilpailu 2009, 2009
  • Sinisiä hetkiä, 2009
  • Ajan mosaiikki : kuukauden runot 2004-2008, 2009

Saarimäki, Matti

s. 1949
k. 2016
toimittaja, pakinoitsija

Matti Saarimäki - Työn äärestä pakinan pariin

Teokset

  • Työn äärestä pakinan pariin : pakinoita, 1996

Saarinen, Reijo

s. 1948
myyntipäällikkö, toiminut toimittajana Riihimäen Sanomissa

Reijo Saarinen - Ei maata armaampaa

Teokset

  • Ei maata armaampaa : romaani, 1983

Saarman, Ossian

(Olavi Saarinen)

Ossian Saarman - Kuoleman talousalue Ossian Saarman - Rommikuja

Teokset

  • Kuoleman talousalue ; Hyvinkää – Riihimäki : sarjakuvalehti, 1972
  • Rommikuja ; Kannas murtuu ; Rantamökin tyttö : sarjakuvalehti, 1974
  • Teräsliigan tuho : sarjakuvalehti

Salmela, Yrjö

(Wainio, J.V.)
s. 1894 Prunkkala

Yrjö Salmela: Vääpeli Kempas

Teokset

  • Vääpeli Kempas : muistelmia Suomen Puolustuslaitoksen syntyajoilta, 1929

Salmi, Risto

s. 1927
toiminut pormestarina Riihimäellä

Risto Salmi - Sumuverho häviää

Teokset

  • Sumuverho häviää : runoja, 1999

Salomaa-Hilman, Maire

s. 1.2.1911 Riihimäellä
k. 30.1.1991 Hämeenlinnassa
vanhemmat Alma ja Sulo Salomaa,
ylioppilas 1933 Riihimäellä, sanomal.tutkinto YKK,
kansalais- ja työväenopistojen johtaja, toimittaja,

Maire Salomaa-Hilman - Lintutyttö Maire Salomaa-Hilman - Melinda

Teokset

  • Lintutyttö : romaani, 1967
  • Melinda : romaani, 1973

Samuelsson, Jorma

s. 1941
toiminut liikuntasihteerinä Riihimäen kaupungilla

Jorma Samuelsson - Uunikot vieraisilla

Teokset

  • Uunikot vieraisilla : Kuku Kumelasta ja Humppi Humppilasta seikkailevat : kuvakirja, 1976

 

Kari Saviniemi  Saviniemi

Syntymäaika ja –paikka: 1946 Miehikkälä
Nykyinen kotipaikka: Kerava
Asunut Riihimäellä: 50-luvulla
Muu ammatti: Kirjailija, kriitikko, kouluttaja

Omat sanat kirjoittamisesta

Voitin lukiolaisena J. H. Erkon valtakunnallisen runokilpailun, kirjassani Sanojen sisällä ratsastaa toivo kerron tiestäni ammattilaisuuteen kirjailijaksi ja kriitikoksi, FM Helsingin yliopistosta, Kymen läänin kirjallisuuden läänintaiteilija 1989-1991, opettanut luovaa kirjoittamista ja arvosanoja Taideteollisessa korkeakoulussa ja eri yliopistoissa, Leino-ryhmän perustaja ja vetäjä vuodesta 1991 lähtien -, Kritiikin Kannusten lautakunnan pj., kuvarunonäyttely Pilkkuja ja pisaroita mm. Keravan taidemuseossa 200

Saviniemi Kryptoideja SaviniemiPientäjpg  SaviniemiJung  SaviniemiUltra  SaviniemiSanojen

Teokset

  • Daffodil 1968
  • Sandariini 1976
  • Levottomat vedet 1999
  • Pientä kokoa 2002
  • Romusielut 2005
  • Pilkkuja ja pisaroita 2006
  • Hevosen muisti 2007
  • Ultra 2009
  • Kryptoideja 2010
  • Jungfrudans 2012
  • Ennen kuin ruoho kuolee 2014
  • Sanojen sisällä ratsastaa toivo 2015

 

Tuula Saxell (os. Erkkilä)

s. 4.6.1953
Asunut Riihimäellä v. 1982 lähtien
Muu ammatti: Eläkeläinen, takana ura Kirkon lapsi- ja nuorisotyössä

Omat sanat kirjoittamisesta

Olen syntyjäni lounaissuomalaisesta Alastaron pitäjästä. Valmistuttuani nuorisotyönohjaajaksi 1975 työskentelin lasten ja nuorten parissa noin 40 vuotta Tuusulassa, Mäntsälässä ja Riihimäellä. Minulla on kaksi aikuista poikaa ja olen myös isoäiti. Eläkeiän kynnyksellä suoritin kaksivuotisen Hyvinkään iltataidekoulun.

Kirjoittaminen on ollut tärkeä osa työtäni ja elämääni musiikin sekä piirtämisen lisäksi. Kirjoittamisen osuus korostui ja runot tulivat mukaan ilmaisuuni surun vuosina, menetettyäni pikkusiskoni vuonna 2000. Työn ohessa olen julkaissut lehtiartikkeleita, myös runojani on julkaistu paikallis- ja aikakauslehdissä.

Esikoisteokseni ”Kammiovärinää” sisältää kammioonsa kätkeytyvän runoilijan pohdintoja elämän moninaisuudesta.

Teokset

  • Kammiovärinää, 2017, Mediapinta

Seutu, KatjaKatjaSeutu

s. 21.9.1973 Hämeenlinna
Nykyinen kotipaikka: Helsinki
Asunut Riihimäellä: 1979−1993
Muu ammatti: kirjallisuudentutkija (FT, dosentti)
Omat sanat: kirjoittamisesta ja itsestäni kirjailijana

Koen olevani kirjoittaessani vapaa kaikesta siitä kirjallisuustieteellisestä tiedosta, jota hallitsen. Saan ilmaista niin kuin itse tahdon. Runous kulkee aina mukana ja on hienoa saada pitää sitä mukana arkipäivässä. Kirjoittamalla tutkin maailmaa ja mittaan aikaa.

 

Kirjoitin tyhjyydestä
kuin kahvikupista
jonka ihmiset
kohottavat huulilleen
ja maistavat.

Kuusilla mittaan aikaa, 2017

Teokset

  • Minä olen hänen asuinsijansa. Sanasato, 2015
  • Kuusilla mittaan aikaa. WSOY, 2017

Tietokirjat

  • Ja mieli on jakautunut maan yli, 2001
  • Kuva silmissä : näkökulmia Mirkka Rekolan kirjailijantyöhön, 2011 (yhdessä 8 muun kirjoittajan kanssa)
  • Tyhjä pöytä on tilattu : Mirkka Rekolan runouden äärellä, 2016

Olli Sirkiä / Kuva: Like, Timo Tukiainen

Sirkiä, Olli

s. 1.4.1965
Olli Sirkiä Liken sivuilla
Olli Sirkiän blogi: Helsinki – Riihimäki

Olli Sirkiä: Seuraavana Pasila

Teokset

  • Seuraavana Pasila : runoja, 2010

Muuta tuotantoa

Useita runoja runokirjassa Kevät, kesä, kissankäpälä : runoja Kanta-Hämeestä keväällä 2005

Lue lisää Olli Sirkiästä

Kaisa Sorola / Kuva: Ari Peltonen

Sorola, Kaisa

s. 1955 Iisalmessa
asunut Riihimäellä 1956 – 2007
nykyinen kotipaikka Tammela
muu ammatti IT-kouluttaja (logistiikan opiskelija)

Omat sanat kirjoittamisesta

”Halusin tietää kuinka dekkareita kirjoitetaan, koska luen kaikista mieluiten juuri salapoliisikertomuksia, ja menin dekkarikirjoituskurssille muutama vuosi sitten. Koukutuin kirjoittamiseen saman tien ja mielessäni alkoi pyöriä aiheita toisensa perään.

Kirjoitin ensin yhden jännitystarinan ylös ja lähetin sen Hämeen taidetoimikunnan novellikilpailuun. Päädyin kahdentoista parhaan joukkoon novellillani Kyllönen, ja näin pääsin antologiaan nimeltä Alue 2011. Tästä innostuneena kirjoitin seuraavan novellini, Kepponen, ja sekin pärjäsi erinomaisesti Kouvolan dekkaripäivillä 2012 päätyen antologiaan nimeltä Valta houkuttaa ja koukuttaa.

Kyllösessä seikkaili kylmääjä Jone ja hänen pitbullinsa Kyllönen. Toisenkin novellini päätähtenä keikkui koira, mäyräkoira Kepponen. Kepposen omistaja Jenny Cotton oli yksityisetsivä.

Tarmokas, keski-ikäinen Jenny alkoi elää omaa elämäänsä ja minun oli aivan pakko kirjoittaa hänestä lisää. Vuoden 2012 kesällä, puutarhatöiden lomassa, kirjoitin kuusi novellia ja näin syntyi kirja Yksityisetsivä Jenny Cotton ja Kepponen. Kirjassa seurataan vuoden ajan Jennyn ja Kepposen seikkailuja, puutarhailuja ja kotoilua.

Vaikka pidän dekkareista, en pidä lainkaan väkivallasta. Niinpä omat kirjoitelmani eivät ole raakoja eivätkä hyytäviä. Niissä on paljon huumoria ja sopivasti jännitystä. Mielestäni dekkarinovellini sopivat niin aikuisille kuin nuorille. Kirjoituksieni tarkoitus on tuottaa iloa ja hyvää mieltä.”

Ruumiita, romantiikkaa ja riemukasta menoa!

Näyte kirjasta Kepponen

(…autoni varastettiin…)
Jouduin hankkimaan työajoihin vuokra-auton. Autoton yksityisetsivä on kuin jalaton kulkuri. Muutama päivä kulkupelini anastuksen jälkeen sain poliisilta puhelun.

Vanhempi konstaapeli Olli Kaarnamaa kysyi haluanko hyvät vai huonot uutiset ensin. Halusin hyvät.
– Hyvä uutinen on se, että autosi on löytynyt.
– Aivan mahtavaa. Mistä se löytyi ja onko auto ehyt?
– Autosi löytyi naapurikaupungista ja aivan ehyenä, mikä on kyllä poikkeuksellista. Yleensähän autosta viedään kaikki irtoavat osat ja tuhotaan kaikki loput.
– Upea uutinen. Milloin voin hakea autoni?
– Niin, kyllä tässä vielä vähän aikaa menee, koska joudumme pitämään autoasi säilössä vielä jonkin aikaa.

– Ai niin, ne huonot uutiset. Kerro.

– Autosi takakontissa oli ruumis. Nuoren miehen ruumis.

– Täh?

– Niin, että kyllä tässä menee jokunen tovi, ennen kuin voimme palauttaa rikosvälineenä käytetyn autosi. Ja kannattaa harkita, haluatko käyttää autoasi tämän jälkeen. Tuletko tänne asemalle, niin kirjataan tapahtumat ja saat tarkemmat tiedot”

Blogi

http://nettimartan-pihapiiri.blogspot.fi/

Yksityisetsivä Jenny Cotton ja Kepponen

Teokset

  • Yksityisetsivä Jenny Cotton ja Kepponen : dekkarinovellikokoelma, 2012
  • Novelli Kyllönen antologiassa Alue 2011, 2011
  • Novelli Kepponen Kouvolan dekkaripäivien antologiassa Valta houkuttaa ja koukuttaa, 2012

Kaisa Sorola Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijoiden sivuilla

Ritva Talja-LahtinenTalja-Lahtinen, Ritva

s. 12.7.1941 Forssassa
kotisairaanhoitaja (eläkkeellä)
asunut Riihimäellä vuodesta 2003, lapsuus Lopella

Omat sanat kirjoittamisesta

Päiväkirjaa olen kirjoittanut lapsesta lähtien. Virkatyöni päätyttyä selailin hoitotyön muistoja ja siitä seurasi kirjan teko. Nyt oli aikaa sekä voimia. Runoja kirjoitin jo 7-vuotiaana, ensimmäinen julkaistu Karjala-lehdessä.

Ritva Talja-Lahtinen - Isäni puiden omenat  Ritva Talja-Lahtinen - Auto, kassi ja tie

Teokset

  • Isäni puiden omenat : runoja, 2012
  • Kuvia ja sanoja, 2015 (kuvat Kimmo Luoma)

Mukana antologioissa:

  • Ilovoimaa, 2009
  • Runoeväät, 2010
  • Runonportailla, 2012

Tietokirjat

  • Auto, kassi ja tie : hoitotyön muistoja, 2009
  • Tuottanut asiantuntiajäsenenä tekstiä teokseen Auttamistyö kotona, 1998
  • Runoja julkaistu mm. ET-lehdessä.

K. A. Tavaststjerna, ennen vuotta 1898Tavaststjerna, Karl August

s. 1860 Mikkelissä
k. 1898 Porissa

Karl August Tavaststjerna: Kovina Aikoina Karl August Tavaststjerna - Valikoima runoelmia

Teokset kotiseutukokoelmassa

  • Kovina aikoina : romaani, 1891, 1892, 1960
  • Uramon torppa : näytelmä : kopio käsikirjoituksesta, 1906
  • Valikoima runoelmia, 1904

Lisää K. A. Tavaststjernasta

Leena TiilikkaTiilikka, Leena

(o.s. Suutarla)

1938 – 2006
rovasti, sairaalateologi, psykoterapeutti, perheneuvoja, kouluttaja, kolumnisti

Leena Tiilikka (Suutarla) - Lähellä meri Leena Tiilikka - Punaiset helmet ja muita rukouksia Leena Tiilikka - Ruusun kosketus Leena Tiilikka - Viimeiset helmet

Teokset

  • Lähellä meri : runoja, 1985 (nimellä Suutarla)
  • Punaiset helmet ja muita rukouksia : runoja, 1996
  • Ruusun kosketus, 2004
  • Viimeiset helmet : runoja, 2006

Tuotantoa julkaistu useissa Samuli Parosen seuran antologioissa

 

Anna Liisa Tiitta

S. 26.08.1948 OrivesiTiitta

Nykyinen kotipaikka: Riihimäki
Asunut Riihimäellä: 1.7.2006 alkaen
Muu ammatti: Talouspäällikkö, eläkkeellä vuodesta 2010.

Omat sanat: kirjoittamisesta ja itsestäni kirjailijana

Päätin kansakoulun toisen luokan alussa, että minusta tulee aikuisena kirjailija. Aikaa se vei, sillä opiskelun, työn, ja perhe-elämän keskellä kirjoittaminen jäi kymmeniksi vuosiksi. Nyt sille on taas tilaa ja kirjanpitäjän sielu auttaa kirjoittamaan kurinalaisesti viisi-kuusi tuntia päivässä.
”Aikaa on”, sanoi yksi pojanpojistani neljävuotiaana ja toi herätyskellon eteeni. Luotan siihen.

Teokset

  • Ei niin pientä pahaa, 2015 (omakustanne)

www.annatiitta.com – kirjan nettisivulle
www.annayajatukset.blogspot.com – blogi

Tolmunen, Elsa

s. 1931 Rautalammilla
asui v. 1985 alkaen Riihimäellä n. 10 v.

Elsa Tolmunen - Kampeaa suurelle selälle Elsa Tolmunen - Uudelleen juurtuneita Elsa Tolmunen - Oras asfaltin haavassa Elsa Tolmunen - Rimahelvetin hehkusta huomiseen aattoon

Kampeaa suurelle selälle Uudelleen juurtuneita Oras asfaltin haavassa Rimahelvetin hehkusta huomisen aattoon

Teokset kotiseutukokoelmassa

  • Kampeaa suurelle selälle : romaani, 1985
  • Uudelleen juurtuneita : runoja, 1985
  • Oras asfaltin haavassa : runoja 1993
  • Rimahelvetin hehkusta huomiseen aattoon : romaani, 1994

Tuomari Nurmio

(Nurmio, Hannu)
asunut Riihimäellä 1992 – 2002
Tuomari Nurmion kotisivu

Suomirockin legenda Tuomari Nurmio asui Riihimäen Hyttikorttelissa vuosina 1992 – 2002 kymmenen ”hyvää vuotta” kuten hän itse totesi Riihimäen Sanomien haastattelussa syyskuussa 2002. Riihimäen aikana vuonna 1994 häneltä ilmestyi runokirja Karvainen sielu. Tuomari Nurmion legendaarinen sanoitus kappaleeseen Valoa yössä (1979) ilmestyi alun perin runon muodossa Hämäläisen osakunnan lehdessä opiskeluvuosina 1970-luvulla. Yliopistovuodet synnyttivät hänessä ”kiinnostuksen moniin asioihin”, joista yhtenä osoituksena ilmestyi runokirja. Hän sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa runokirjastaan:

”Se oli nasta tehdä ja osoitti, että näinkin voi tehdä. Musiikissa on runoihin verrattuna aina omat rajoituksensa, koska tekstit on aina sahattava siihen tiettyyn mittaan.”

(Helsingin Sanomat 26.3.2003).

Karvaisen sielun runot ovat täynnä erilaisia roolihahmoja ja surrealistisia ohikiitäviä kuvia, mutta huumorillakin on sijansa. Usein runojen maailma on synkkä ja lohduton, mutta mukana on myös hänen kappaleistaan tuttuja musiikillisia sävyjä kuten esimerkiksi runon Kuutio aladoobia säkeissä.

Rakkaus voi tehdä heikoksi
silloin kun sitä on
ja silloin kun sitä ei ole
Silloin kun sitä ei edes kaivata
se ui liiviin väkisin
ja kerjää ampiaisen

Karvainen sielu runokirja oli WSOY:n myydyin runokirja vuonna 1994. Rock-lyriikastaan Tuomari Nurmio on palkittu mm. Eino Leinon Seuran palkinnolla.

Tuomari Nurmio - Karvainen sielu

Teokset kotiseutukokoelmassa

  • Karvainen sielu : runoja, 1994

Julkaissut useita levyjä Riihimäellä asuessaan

Turunen, Maija

(nyk. Larmola, Maija)
s. 1.3.1942 Helsingissä
Lapsuus Riihimäellä vuoteen 1953
Helsingin opettajankoulutuslaitosten äidinkielen didaktiikan lehtori 1968 – 2002, tietokirjailija, fil.tri.
Vanhemmat: Aimo Turunen (äidinkielen lehtori Riihimäen yhteislyseossa) ja Tuulikki Turunen (hammaslääkäri Riihimäellä)

Maija Turunen - Pyykkipäivä

Teokset

  • Pyykkipäivä : runoja, 1961
  • Huvila : runoja, 1964
  • Tietokirjoja:
  • Äidinkielen oppikirjoja
  • Kukkulan kortteli, kaupungin kaksi vuosisataa, 1987 (yhtenä tekijänä)
  • Väitöskirja: Opera secreta, P. Mustapään runokuvien kehitystä, 1990
  • Kesätukka, 1990 (toisena tekijänä)
  • Monosukka, 1992 (toisena tekijänä)
  • Jenkkikassi, 1998 (toisena tekijänä)
  • Isän huone : kulttuurivaikuttajien tyttäret kertova, 2008 (yhtenä kirjoittajana)

Töyrylä, Kalervo

(Pauli Kalervo)
s. 1931 Hollolassa
k. 2002
toimittaja, Riihimäen Sanomien päätoimittaja, näytelmäkirjailija 1962-

”Mihkäs menet?
– Menen kattomaan sopivaa oksaa.
– Herrajestas, ook sä hulluks tullu?
– Tartteeks siin hulluks tulla jos
oksia hakee.”

(Heikan Jussi)

Teokset

  • Erikoistarjouksia Karibialle : näytelmä, 1988
  • Heikan Jussi : näytelmä, 1983
  • Korpit ovat kylläisiä : näytelmä, 1970
  • Premenstruaalisyndrooma : näytelmä, 1988

Aaro Vakkuri / Kuva: Tammi

Vakkuri, Aaro

s. 22.2.1943 Helsingissä – 9.11.2002
asui lapsuutensa Riihimäellä, muutti 1955 Hyvinkäälle
vanhemmat Marja o.s. Laakso ja Eino Vakkuri
ylioppilas Riihimäen lyseo 1962
rakennusinsinööri DI, kirjailija

”Kale oli ritsalla tarkin, jos ei lasketa sen isoveljeä Urhoa, eikä sitä lasketa, kun se oli kaksi vuotta vanhempi. Edes se ei auttanut, että minulla isän tekemät ritsan kumit olivat moottoripyörän sisärenkaista ja paksummat ja vahvemmat. Kale vain venytti polkupyörän kumeja pitemmälle, ja se oli tarkempi. En usko, että kukaan muu Lasitehtaalla rikkoi niin paljon sähkötolppien vakoisia posliininuppeja kuin Kale.”

(Elämäni Fredan kanssa, 1990, s. 9)

Aaro Vakkuri asui lapsuutensa ja osan kouluvuosiaan Riihimäellä lasitehtaan alueella. Vuonna 1955 Vakkurin perhe muutti Hyvinkäälle, mutta Aaro Vakkuri jatkoi koulunkäyntiään Riihimäellä kirjoittaen ylioppilaaksi Riihimäen lyseosta vuonna 1962. Myös nuoremmasta veljestä Juha Vakkurista tuli kirjailija. Aaro Vakkuri valmistui Teknillisestä korkeakoulusta rakennusalan diplomi-insinööriksi vuonna 1968. Vuonna 1977 Aaro Vakkuri kutsuttiin suomalaisen rakennusvientiyhtiön Finn Iran Contractor´s Groupin toimitusjohtajaksi Teheraniin. Rakennusurakan tehtävänä oli rakentaa 3 500 asuntoa Persian shaahin henkivartiokaartille. Myöhemmin hän työskenteli rakennusvientihankkeissa Egyptissä ja Suomeen palattuaan 1980-luvulla hän toimi rakennusalan vientikonsulttina. Ulkomailla vietetyt vuodet näkyivät Aaro Vakkurin kirjojen aihepiireissä esim. Kreikkalainen lahja 1975 ja Pelilauta 1980.

Aaro Vakkurin ensimmäinen kirja 12 tunnissa meneväksi mieheksi (1973) sai toisen palkinnon Tammen viihderomaanikilpailussa ja saavutti suuren myyntimenestyksen. Kirja Elämäni Fredan kanssa 1990 sijoittuu 1940-luvun lopun ja 1950-luvun Riihimäkeen. Aaro Vakkuri vieraili Riihimäen kirjastossa vuonna 1990 ja kertoi kirjansa taustoista. Lause ”Kale oli ritsalla tarkin” pyöri ensin ajatuksissa ja tuttavan vihjeestä kirjan aihe alkoi jäsentyä. Kirja on minä-muodossa kerrottu hyvätapaisen pojan kasvutarina sodanjälkeisen pula-ajan tehdaskauppalassa. Kirjan poika ihastuu kulmakunnan kauneimpaan tyttöön Fredaan jo Lasitehtaan alakoulussa. Poika ja Freda siirtyvät poika- ja tyttölyseoon, jotka silloin Riihimäellä toimivat samassa rakennuksessa. Kirjasta löytyy runsaasti Riihimäkeen liittyvää ajankuvausta ja tuttuja paikkoja kuten Pätkätalo, lyseo, Vesilinnanmäki ja Allinnan rinteet.

”Tyttölyseota pidettiin samassa rakennuksessa, mutta eri luokissa. Välitunneilla olimme yhtä aikaa ja samalla pihalla, ja jokaisen pojan oli pakko alkaa etsiä tyttöä, josta alkaisi tytkätä. Se oli hankalaa, koska tytöt seisoskelivat aina pihan toisella puolella. Ne nojailivat koulun aurinkoseinään, ja me pojat kuljeskelimme pitkin pihaa ja katselimme tyttöjä syrjäsilmin sillä tavalla, etteivät ne huomanneet ketä me kasoimme. Sitten puhuttiin parhaan kaverin kanssa, kenestä aikoi ruveta tykkäämään.” (Elämän Fredan kanssa, 1990, s. 35 – 36)

1990-luvulla Aaro Vakkuri kirjoitti työyhteisöjen johtamiseen liittyvää tietokirjallisuutta. Viimeisinä vuosinaan hän asui Ranskan Provencessa ja kirjoitti siellä oleskelustaan teoksen Kylä Provencen taivaalla vuonna 1997.

Aaro Vakkuri - 12 tunnissa meneväksi mieheksi Aaro Vakkuri - Kreikkalainen lahja Aaro Vakkuri - Pelilauta Aaro Vakkuri: Elämäni Fredan kanssa

Teokset

  • 12 tunnissa meneväksi mieheksi : romaani, 1973
  • Kreikkalainen lahja : romaani, 1975
  • Pikku Carina : romaani, 1975
  • Pelilauta : romaani, 1980
  • Ihan hyviä miehiä : romaani, 1986
  • Elämäni Fredan kanssa : kertomus, 1990
  • Sirocco : toimintaromaani, 1991
  • Totuuspeli : romaani, 1991
  • Vaihdettu oppilas : romaani, 1993

Tietokirjoja

  • Tiimityö : käytännön opas, 1995
  • Kylä Provencen taivaalla : matkakuvaus, 1997

Lue lisää Aaro Vakkurista

Vakkuri, Juha

s. 1946 Helsingissä
vanhemmat Marja o.s. Laakso ja Eino Vakkuri,
asui 9 ensimmäistä vuottaan Riihimäellä, muutti perheen mukana Hyvinkäälle
FK, dramaturgi, kirjailija
Juha Vakkuri Liken sivuilla

”Riihimäki herättää minussa
aina suuret nostalgiat.
Silloin 50-luvun alkupuolella siellä
oli kaikki mitä poika tarvitsi.
Lasitehtaan takana oli metsä, Laurilan
pellot olivat lähellä ja siellä oli
valtavasti muita pikkupoikia.”

Riihimäen Sanomat 18.7.1993

Juha Vakkuri - Afrikkalainen iltapäivä Juha Vakkuri - Neljän polven puu Juha Vakkuri - Päiväntasaaja Juha Vakkuri - Brysselin yö

Teokset

  • Veljet keskenään : romaani, 1971
  • Afrikkalainen iltapäivä : romaani, 1978
  • Jos puut puhuisivat : runoja, 1979
  • Neljän polven puu : romaani, 1980
  • Jään kääntöpiiri : romaani, 1982
  • Mies joka muuttui puuksi : romaani, 1982
  • Päiväntasaaja : romaani, 1985
  • Ritari Yrjö : kertomus rajoista…, 1987
  • Räjähdyksen pelko ja kaipuu : romaani, 1985
  • Ritari Yrjö : kertomus rajoista…, 1987
  • Ikaros : romaani, 1989
  • Brysselin yö : romaani, 1990
  • Paratiisitango : romaani, 1993
  • Sirkuksen sydän : romaani, 1997
  • Henri, Adolf ja kohtalo, 1999
  • Kirjeitä 15-vuotiaalle maalivahdille : runoja, 2000
  • Kaikki kesken, kaikki hyvin : runoja, 2003
  • Puolarmetsän puut : pienoiselämäkertoja, 2003
  • Leokongo : runoelma, 2006
  • Aurinkopuun varjo : runoja, 2007
  • Neljän polven puu, 2010
  • Keisari, tuhka, tulevaisuus : runoja, 2011

Juha Vakkuri - Paratiisitango Juha Vakkuri - Sirkuksen sydän Juha Vakkuri - Henri, Adolf ja kohtalo Juha Vakkuri - Aurinkopuun varjo

Tietokirjoja

  • Mustavalkoinen Afrikka, 1973
  • Muutoksen tuuli : katsaus mustan Afrikan…, 1979
  • Kulta, islam ja pyhä käärme, 1983
  • Yhden miehen Unkari, 1986
  • Tonavalta tuulee : katsaus uuteen Unkariin, 1992
  • Afrikan poikki, 2009
  • Afrikan ympäri : matkakertomus, 2012
  • Voodoo : Afrikan arkea, 2014
  • Afrikan sydämeen, 2014
  • Olkilinna : elämää kolmella mantereella, 2016

Anja Vammelvuo / Kuva: Otavan kirjailijakuvia

Vammelvuo, Anja

(ent. Vuorenheimo, Weseloff)
Anja Vammelvuo s. 7.10.1921 Riihimäellä
k. 30.6.1988 Tuusulassa
vanhemmat Hulda o.s. Selin ja Aake Vammelvuo (Weseloff),
puoliso Jarno Pennanen
ylioppilas 1941 Riihimäen Yhteislyseo
kirjailija, Valtion kirjallisuuspalkinto v. 1949, 1954 ja 1970

Auringon lasku

Murheeni silmillä näen:

Korkeita taloja, korkea taivas…
Palava, ihana aurinko sukeltaa sineen.
Korkeita puita, korkea taivas…

Minun murheeni on mitätön.
Se on sulava sineen auringon kera.
Se on ruskon punainen kauneus,
joka jää…

(Auringon tytär, 1943, s. 75)

Anja Vammelvuon isä kauppias Aleksei Jegorovits Weselow, sittemmin Vammelvuo oli aikansa tunnetuimpia riihimäkeläisiä. Vammelvuon perhe asui Riihimäellä useammassa paikassa esim. Keskuskadulla, Maantiellä ja Suvannontiellä. Anja Vammelvuo kävi kansakoulua Pohjoisella koululla ja jatkoi koulunkäyntiään Riihimäen yhteislyseossa kirjoittaen ylioppilaaksi vuonna 1941. Ylioppilaaksi tulon jälkeen hän työskenteli kesätoimittajana ja kustannusvirkailijana Otavassa.

Anja Vammeluvo harrasti kirjoittamista jo 12-vuotiaasta lähtien ja osallistui kirjoituskilpailuihin nuorena. Hänen ensimmäinen novellinsa julkaistiin 16-vuotiaana Nuoren Voiman Liiton kautta. Anja Vammelvuon kotona ei juuri kirjoja ollut, joten Riihimäen kauppalankirjaston avautuminen vuonna 1936 oli tulevalle kirjailijalle erityisen tärkeää. Riihimäen kauppalankirjastossa kohtasivat nuori kirjailija Anja Vammelvuo ja vasta kirjailijanurasta haaveileva ja häntä ihaileva koulupoika Veijo Meri.

Ensimmäinen runokokoelma Auringon tytär vuonna 1943 sai hyvät arvostelut. Arvostelussa kokoelmaa kuvattiin aistivoimaisen naisen elämän kuvaukseksi. Kirjailija oli silloin vain 22-vuotias, mutta ehkä nuorena koetun liikenneonnettomuuden seuraukset toivat tekstiin kypsyyttä. Esikoisromaani Muut ovat nuoria (1945) oli omaelämäkerrallinen nuorten ihmisten elämän kuvaus sotavuosina. Novellikokoelma Paratiisilintu sisältää myös Riihimäen Suvannontielle sijoittuvan novellin Hanski Hortensia. Novelleissaan Anja Vammelvuo käsittelee usein naisen elämän koko kaarta.

”Jouluaamuna Sinikka herää ilmahälytykseen. Pommisuojasta hän sitten rientää suoraan työhön. Kädet kohmeisina hän liimaa sytytystikkuja polttopulloihin, kun puutalorähjä äkkiä tärähtää hornamaisesta räjähdyksestä.
– Koneet ovat päällä. Ulos kaikki, huutaa nuori insinööri.”

(Muut ovat nuoria, 1945, s. 208)

Talvisodan aikana Riihimäen kauppalaa pommitettiin ankarasti. Joulupäivän 1939 pommitus vaurioitti useita rakennuksia kauppalan keskustassa esim. Suojeluskuntatalon, jossa Anja Vammelvuon veli työskenteli vapaaehtoisena.

Anja Vammelvuo julkaisi kaikkiaan 17 teosta: kaksi romaania, novelli- ja runokokoelmia sekä näytelmän. Parhaiten hänet on tunnettu palkittuna lyyrikkona. Runoilijan tuotannossa näkyy hänen elämäkertansa kuten ensirakkaus, aviomiehen Jarno Pennasen kohtaaminen, pojan Jotaarkan syntyminen sekä kääntyminen vasemmistolaisuuteen. Neuvostoliitossa vietetyt vuodet 1957 – 1960 heijastuvat niin aiheissa kuin aatteellisellakin tasolla hänen tuotannossaan kuten runokokoelmissa Kuuma, kylmä 1960 ja Integer vitae 1964. Anja Vammelvuota on luonnehdittu sekä vasemmistolaisuuden tulkiksi että kriitikoksi.

Anja Vammelvuon viimeinen teos oli näytelmä Tulee aika toinenkin (1983), joka käsittelee Jarno Pennasen isän ”näyttelijä-rosvopäällikkö” Aarne Orjatsalon elämää. Anja Vammelvuota on pidetty yhtenä sodanjälkeisen modernismin merkittävimmistä edustajista.

Anja Vammelvuo - Paratiisilintu Anja Vammelvuo - Kukka sylissäni Anja Vammelvuo - Valitut runot Anja Vammelvuo - Tulee aika toinenkin

Teokset

  • Auringon tytär : runoja, 1943
  • Muut ovat nuoria : romaani, 1945
  • Paratiisilintu ja muita novelleja, 1946
  • Muottiin tuntemattomaan : runoja, 1946
  • Loistohuoneisto : näytelmä, 1947
  • Viimeinen Kleopatra : romaani, 1950
  • Rakkauskertomus : novelleja, 1953
  • Kukkia sylissä : runoja, 1954
  • Torpankirjat : runoja, 1957
  • Kuuma kylmä : runoja, 1960
  • Valkoinen varis : novelleja, 1962
  • Inger vitae : runoja, 1964
  • Valitut runot, 1968
  • Lintu pieni : runoja, 1970
  • Totuuden iskut : runoja, 1973
  • Kuinka voitte : runoja, 1978
  • Tulee aika toinenkin : näytelmä, 1983

Lisää Anja Vammelvuosta

Vanhala, Pietari

 s. 1951
k. 2015

Rauhoittava pilleri

Osastonlääkäri istuutui aivorungon syöpää
sairastavan potilaansa vuoteen reunalle.
”Mitä sinulle kuuluu, kuinka sinä voit?” 

Potilas kuvaili, kuinka hänen fyysinen
toimintakykynsä huononi nopeasti. Hän kertoi
hymyillen, kuinka ajatus kuitenkin kulki
kirkkaana, kun hän muotoili artikkelitekstejä
päässään. Ja kuinka hänen mielialansa oli oikein
levollinen.

Lääkäri katsoi häntä ymmärtäväisesti ja
kysyi: ”Haluatko sinä rauhoittavan pillerin?”

VanhalaLightPlan

Teokset

  • Light Plan : rimpuilua nollameridiaanilla, 2015

Varjoranta, Niilo

s. 1900 Viipurissa
lennätinteknikko, kirjailija

Niilo Varjoranta - Ryhmä Hellman ei hellitä Niilo Varjoranta - Puukotetut setelit

Teokset kotiseutukokoelmassa

  • Ryhmä Hellman ei hellitä : poliisiromaani, 1980
  • Puukotetut setelit : dekkari, 1986

Tietokirjoja

  • Riihimäen Telegrafikonepajan ja VR:n sähköteknillisen linjahallinnon historiikki, 1976

Minttu VettenteräVettenterä, Minttu

s. 19.6.1979 Vantaalla
Asunut Riihimäellä 4/2011 –

Omat sanat kirjoittamisesta

Kirjoittamisen sekatyöläinen, joka rakastui tarinoihin jo ennen kuin osasi lukea. Sen jälkeen kynästä on syntynyt tarinoita laidasta laitaan. Kauhusta lastenkirjaan ja draamasta harrastuskirjaan.

Minttu Vettenterä - Jonakin päivänä kaduttaa Minttu Vettenterä - Miten mörkö kesytetään  siirin-ja-saran-joulutarina  karkausvuoden-kauna  jaaron-ja-merenneitojenmaan-prinsessat

Teokset

  • Mörkö vei ilon, 2010
  • Moralla murhaa mukavasti : dekkari, 2011 (yhdessä 3 muun kirjoittajan kanssa)
  • Siirin ja Saran joulutarina : lastenkirja, 2011
  • Rakkaudella sinun – kuolema, 2011 (yhdessä 3 muun kirjoittajan kanssa)
  • Jonakin päivänä kaduttaa, 2012
  • Miten mörkö kesytetään : kuvakirja, 2012
  • Vuoden taikaa: runoreissuja vuodenaikoihin, 2013
  • Pelkäätkö kuolemaa?, 2013
  • Ihmissatuja pikkukummituksille : kuvakirja, 2014
  • Jaaron ja Merenneitojenmaan prinsessat : lastenkirja, 2014
  • Karkausvuoden kauna, 2015
  • Yllättävä ystävä : kuvakirja, 2015
  • Vuoden pimein päivä, 2017
Kuva: Matti Mattila

Aleksi Wilenius

s. 2000, Riihimäki
Nykyinen kotipaikka: Riihimäki
Muu ammatti: Lukiolainen

Omat sanat kirjoittamisesta

Olen 17-vuotias kirjailijanalku, joka on pienestä pitäen ollut kirjojen äärellä. Aloin työstämään ensimmäistä romaaniani 16-vuotiaana kirjoiteltuani aikaisemmin pienempiä katkelmia. Kipinä sekä lukemiseen että kirjoittamiseen on saatu jo kirjaston satutunneilta.

Kirjoittaminen on minulle keino purkaa tunteinani sekä ajatuksiani paperille. Saan vapaasti luoda ja ilmaista itseäni niin kuin tahdon.

Teokset

  • Ratkaiseva muuttuja : romaani, 2018

Vilppo, Arja

s. 1946
toiminut kanslistina Riihimäen kaupungilla, kuvataiteilija, maalauksen- ja veistonopettaja Riihimäen kansalaisopistossa

Arja Vilppo - Kristallipalloa etsimässä

Teokset

  • Kristallipalloa etsimässä : kuvakirja, 1994

Virokannas, Juho

(Karjalainen, Matti)
s. 1907
vanhemmat Anni ja Eero Karjalainen
FK, toimittaja, kirjailija, Nuorten kirj. Valistuksen palkinto 1952

Juho Virokannas - Levoton leiri Juho Virokannas - Nukutusnuolet

Teokset kotiseutukokoelmassa

  • Levoton leiri : seikkailuromaani, 1952
  • Vanhaa hopeaa : seikkailukertomus, 1954
  • Nukutusnuolet : kertomus Kanadan intiaaneista, 1958

Wirranmaa, Mikael

s. 1982
Asunut Riihimäellä v. 1982 –

Teokset

  • Runokokoelma X, Books on Demand, 2017

Omat sanat kirjoittamisesta

Mikael Wirranmaa pyrkii luomaan sanoilla kuvia todellisuudesta. Häivähdyksiä totuudesta, joka muuttaa muotoaan tarkastelukulman vaihtuessa. Kaikki on jatkuvasti alttiina muutokselle – myös tämä.

Tässä hetkessä
haaveet läsnäolevina kuin aamuisen valon
ohikiitävä häivähdys

Mahdottoman ja mahdollisen rajaa
täytyy koetella

ja sitä mitä ei voi muuttaa
pitää oppia rakastamaan sitäkin enemmän

Runokokoelma X, 2017

Vuori, Helena

s. 1918
toiminut ompelijana
Riihimäen Kynäkisällien jäsen

Helena Vuori - Matka Helena Vuori - Kaikki kuun kierrot

Teokset

  • Matka : runoja, 1992
  • Kaikki kuun kierrot : runoja, 1996

Kauko Valta Ylänne / Kuva: Ruskeasuon koulu

Ylänne, Kauko Valta

(Rasti, Kalervo)
s. 1927 Tuusulassa
k. 1990 Helsingissä
vanhemmat Linda o.s. Lindqvist ja Toivo Ylänne,
ylioppilas Riihimäen lyseo, opettaja
Suomen näytelmäkirjailijaliiton jäsen,
kirjoituksia useissa lehdissä

”Etkö kuullut, Pukke, minä lähden tieheni täältä. Mutta Pukke ei ole kuullut. Toisella kädellään tukien jykevää, parroittunutta leukaansa, toisella käännellen hitaasti paksun lainakirjan rasvaisia, tuhansissa vanginkourissa kuluneita lehtiä hän oli istunut siinä tukevan sellipöydän ääressä koko ajan omissa ajatuksissaan.”

(Vankilan varjossa)

Kauko Valta Ylänne - Vankilan varjossa Kauko Valta Ylänne - 44 pikku näytelmää Kauko Valta Ylänne - Oma näyttämö

Teokset

  • Vankilan varjossa : seikkailukertomus pojille, 1950
  • Noidat : yksinäytöksinen näytelmä, 1951
  • 44 pikku näytelmää, 2.p. 1958
  • Oma näyttämö : 50 uutta pikkunäytelmää, 1961
  • Liikennenäytelmiä lapsille, 1964
  • Ympyrä sulkeutuu : seikkailukertomus, 1964

Kauko Valta Ylänne - Liikennenäytelmiä lapsille Kauko Valta Ylänne: Ympyrä sulkeutuu

Lue lisää Kauko Valta Ylänteestä


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0