Kirjailijat O-R

Ojanen, Reima

s. 26.3.1967 Riihimäellä
Myyntipäällikkö kustannusosakeyhtiö Otavassa

Reima Ojanen - Herne tietää sen

Teokset

  • Herne tietää sen, 2010

Ojonen, Lasse

s. 27.4.1949 Kuusankoskella
asunut Riihimäellä 21.4.2005 alkaen
Museonjohtaja, tuntiopettaja evp., nykyisin eläkeläinen

Omat sanat kirjoittamisesta

Olen lyhytproosan ja runojen kirjoittaja, pitkä proosa ei ole toistaiseksi onnistunut. Olen kirjoittanut pienen ikäni, koulussa olin ”mestariaineenkirjoittaja” ja suomen lehtorin lellipoika. Kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa suomesta laudaturin.

Työelämän tiimellyksessä kirjoittamisen jäi, mutta nyt, eläkkeellä, olen palannut vanhan harrastukseni pariin. Kirjoitan hyvin erilaisista tuntemistani miljöistä, ehkä joskus surrealistisestikin, mutta myös tavallisesta suomalaisesta elämästä. Novellini ovat useimmiten lyhyitä, samoin runot, ja aforistiikkaakin olen myös harrastanut ja julkaissut. Eipä tässä mutta kuin että toivon vielä joskus saavani aikaiseksi omat ”buddenbrookini”, laajan romaanin. Sen aika näyttää.

Lasse Ojonen - Huilu on hyttiä korkeampi  Lasse Ojonen - Maruzzella ja muita muistoja  Lasse Ojonen - Inhimillistä mosaiikkia  Ojonen

Teokset

  • Huilu on hyttiä korkeampi : runoja, 1991
  • Maruzzella ja muita muistoja : novelleja, 2009
  • Inhimillistä mosaiikkia : novelleja, 2011
  • Delfiinipoika : runoja, 2014
  • Andrea Palladion pääkallo ja muita kertomuksia, 2016

Paija, Jouko

s. 1955
asunut Riihimäellä 1990-luvulla

Jouko Paija - Keltainen lehti Jouko Paija - Punainen kieli

Teokset

  • Keltainen lehti : runoja, 1997
  • Punainen kieli : runoja, 1996

Palkkimäki, Laila

s. 1932 Porvoossa
asunut Riihimäellä vuodesta 1984

Laila Palkkimäki - Elämän polku Laila Palkkimäki - Lähdössä

Teokset

  • Elämän polku : runoja, 2005
  • Lähdössä : kertomuksia, 2005

Osallistunut useiden kirjoittajapiirien antologioihin

Palokari, Sirkka-Liisa

s. 1941 Laukaassa
asui Riihimäellä noin 30 vuotta ennen muuttamistaan Lammille 1991
toimistosihteeri

Sirkka-Liisa Palokari - Hallanarkaa Sirkka-Liisa Palokari - Sallitut leikit Sirkka-Liisa Palokari - Sydänlankoja Sirkka-Liisa Palokari - Valo tulee viistoon

Teokset

  • Hallanarkaa : romaani, 1997
  • Sallitut leikit : novelleja, 1996
  • Sydänlankoja : romaani, 2000
  • Valo tulee viistoon : kaksi pienoisromaania, 1995

Samuli Paronen / Kuva: Otava

Paronen, Samuli

23.5.1917 – 26.8.1974
vanhemmat: Ida os. Tasa ja Väinö Paronen
asui koko kirjailijakautensa ajan Riihimäellä

On vapaussotaa ja talvisotaa ja jatkosotaa ja yleislakkoa, ja Topeliusta ja Sibeliusta ja Mannerheimia ja Nurmea, ja herra Sebaotia, mutta ihmisellä ei ole kohta, mihin sateella ja pakkasella menis yöks. Tää on petettyjen maa.

(Huone puutalossa)

Samuli Paronen syntyi Virolahdella vanhempiensa ainoana lapsena. Samuli Parosen isä menehtyi Tammisaaren vankileirillä Samulin ollessa vain yksivuotias ja myös äiti kuoli Samulin ollessa 14-vuotias. Kansakoulun käytyään hän työskenteli metsätöissä, merillä, rakennuksilla, kaivosporarina ja tehtaalla. Kirjoittaminen alkoi, kun Paronen joutui lasitehtaan kolmivuorotyöstä sairauslomalle ja sai tilaisuuden yhtäjaksoiseen kirjoittamiseen. Kolmessa viikossa syntyi noin viisisataa käsinkirjoitettua liuskaa, joista muodostui esikoisromaani Kesä Aataminkylässä 1964. Kirja kertoo isättömän pojan kesäisestä vaeltelusta ja elämän ihmettelystä. Paronen muutti 1960-luvulla Janakkalan Saloisten kylästä Riihimäelle, jossa hänen pitkä, tumma hahmonsa nähtiin katukuvassa niin rautatieasemalla, puistoissa kuin kirjastossakin.

Varsinainen läpimurto tapahtui sotaromaanilla Kuolismaantie 1967, joka kertoo sodan loppuvaiheista, miesten asenteista ja tunnelmista. Kirjoittamisen ohella Paronen jatkoi työntekoaan Riihimäen ja Lahden lasitehtaissa. Riihimäkeä ei mainita nimeltä Parosen tuotannossa, mutta Huone puutalossa 1971 sijoittuu asuntopulan vaivaamaan pikkukaupunkiin. Paronen keräsi aineistoa riihimäkeläisten puheista niin työpaikalla kuin kaupungilla kuljeskellessaan. Kerrotaan, että hän maksoi jopa pienen palkkion elämän laitapuolen kulkijoiden tarinoista. Parosen vuonna 1975 ilmestynyttä aforismikokoelmaa Maailma on sana pidetään yhä suomalaisen mietelmäkirjallisuuden huippuna. Parosen työläistausta on muovannut aforismeja kärkevän pureviksi ja selkeiksi.

Miettiessäni mitä sivistys on minusta tuntuu ettei se
ainakaan ole sitä mihin sitä käytetään

(Maailma on sana, 1974)

Samuli Paronen eli hiljaista ja syrjäänvetäytynyttä elämää Riihimäellä. Riihimäen kaupungilta Paroselle liikeni vain yksi ainoa tunnustus, tuhannen markan taideapuraha Riihimäen Sanomien edesauttamana. Paronen kantoi huolta nuorista kirjoittajista Riihimäellä ja halusi koota kirjoittavia nuoria ympärilleen. Riihimäellä huomioitiin Parosen elämäntyö nimeämällä 1986 valmistuneen kirjastotalon näyttelysali Samuli Parosen saliksi.

Samuli Paronen myös maalasi tauluja saadakseen lisäansioita. Tauluja myytiin toreilla erityisesti vaimon Aino Meurosen toimesta. Kirjailija Hannu Mäkelä on todennut nähneensä kolme Parosen taulua. Hänen mielestään paras ja vaikuttavin on se, joka on Samuli Parosen seuran hallussa. Tämä taulu on nykyisin esillä Samuli Parosen salissa. Lisäksi salissa on esillä Juha Meurosen tekemä Samuli Parosen exlibris, jonka myös omistaa Samuli Parosen seura.

Valtakunnan tasolla Samuli Paronen palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla kaksi kertaa ja hänen mietelausekokoelmastaan Maailma on sana on otettu lukuisia painoksia.

paronentaulu   paronenexlibris

Samuli Paronen kirjoitti tekstinsä omasta elämänpiiristään pienten ja vähäväkisten ihmisten maailmasta. Kirjoittaessaan hän käytti omia kokemuksiaan, mutta toi myös samalla esille yleispätevää aineistoa ihmisten elämästä ja ahdistuksesta. Paronen on todennut, että kirjastot ja kirjojen lukemiseen käytetyt puistonpenkit ovat aina olleet hänelle mieleisiä paikkoja. Hän aforismikokoelmansa loppuu mietteeseen:

Katselen maisemaa, se tulee minuun,
eikä mikään ole pois tulevilta, kun lähden.

(Maailma on sana, 1974)

Samuli Paronen: Huone puutalossa Samuli Paronen - Laiva Samuli Paronen - Kortteeri Samuli Paronen - Maailma on sana

Teokset

  • Kesä Aataminkylässä : romaani, 1964
  • Kuolismaantie : romaani, 1967
  • Lallinkartanon leipä : romaani, 1968
  • Tämä on huone 8 : novelleja, 1969
  • Kaivos : romaani, 1970
  • Huone puutalossa : romaani, 1971
  • Laiva : romaani, 1972
  • Kapina : romaani, 1973
  • Kortteeri : romaani, 1974
  • Maailma on sana : mietteitä, 1974
  • Testamentti : mietteitä / toim. Hannu Mäkelä, 1999

Samuli Paronen Wikipediassa
Lue lisää Samuli Parosesta

Perttunen, Tuovi

1926 – 2003

”Kasvava puu
on aina enemmän
kuin tämä paperi
jolle piirrän
katoavat sanani.”

(Talvimatka hiljaisessa huoneessa, 1999)

Tuovi Perttusen kirjailijan työ alkoi hänen palattuaan opiskelu- ja työvuosien jälkeen 1970-luvulla takaisin Patastenmäen kotitaloonsa. Hän julkaisi viisi omaa runokirjaa ja osallistui useisiin Samuli Parosen seuran antologioihin. Kirjoitusharrastus alkoi ja nuorena ja hän pääsi 1950-luvulla vuoden debytanttien joukkoon kirjallisuuslehti Parnassossa. Runoja ei kuitenkaan tuolloin julkaistu ja se aiheutti kirjoitusharrastukseen pitkän tauon. Hän julkaisi omakustanteena ensimmäisen runokirjansa Matkalainen – Aikalainen vuonna 1976. Viimeiseksi runokirjaksi jäi vuonna 2002 ilmestynyt Samuli Parosen seuran kustantama Ajasta ja valosta.

Runojen aihepiirinä on usein luonto, oman kotipihan puut ja linnut, mutta ne sisältävät myös mietelmiä ihmisen elämästä ja ympäröivästä maailmasta. Kirjoittajana hän sanoi olevansa itseoppinut. Tuovi Perttunen harrasti myös maalaamista ja suoritti nuorena Taideteollisen korkeakoulun iltalinjan.

Tuovi Perttunen - Ajasta ja valosta Tuovi Perttunen - Matkalainen - aikalainen Tuovi Perttunen - Olen sytyttänyt lampun Tuovi Perttunen - Talvimatka hiljaisessa huoneessa

Teokset

  • Matkalainen – aikalainen : runoja, 1996
  • Mietteen majat : runoja, 1996
  • Olen sytyttänyt lampun : runoja, 1997
  • Talvimatka hiljaisessa huoneessa : runoja, 1999
  • Ajasta ja valosta : runoja, 2002

Tuotantoa julkaistu useissa Samuli Parosen seuran antologioissa

Pullinen, Eila Anneli

s. 1934 Riihimäellä

Eila Anneli Pullinen - Aika palata Eila Anneli Pullinen - Mielen maisemia Eila Anneli Pullinen - Miksi olisin vieras

Teokset

  • Aika palata : unia ja elettyä, 1999
  • Mielen maisemia : runoja, 1998
  • Miksi olisin vieras : runoja, 1995

Runoja julkaistu useissa antologioissa

Ville PynnönenPynnönen, Ville

s. 1974
Kuvataiteilija, graafinen suunnittelija

Ville Pynnönen - Unikurkiala Ville Pynnönen - Alinka

Teokset

  • Unikurkiala : sarjakuvaromaani, 2000
  • Alinka : sarjakuva-albumi, 2004

Pölhö, Elias

s. 1949

Elias Pölhö - Pikku-Taneli käy katsomassa oikeita junia

Teokset

  • Pikku-Taneli käy katsomassa oikeita junia, 1995

Rahnasto, Nyrki

(Harry Kannisto)
s. 1930

Nyrki Rahnasto - Kapinalukemisto Nyrki Rahnasto - Pakanalukemisto Nyrki Rahnasto - Sankarilukemisto

Teokset

  • Kapinalukemisto, 2008
  • Pakanalukemisto, 2008
  • Sankarilukemisto, 2009

Kati RantaRanta, Kati

s. 1971 Helsingissä
tiedottaja, KTM
Asunut Riihimäellä 2006 – 2015

Kati Ranta - Uni paras lääke on

Teokset

  • Uni paras lääke on, 2009

Jari Olavi Rantala / Kuva: WSOY

Rantala, Jari Olavi

Jari Olavi Rantala, s. 1967 Porissa
kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, elokuvakriitikko
Jussi-palkinto 2005, paras käsikirjoitus, Paha maa

Jari Olavi Rantala - Varasuunnitelma Jari Olavi Rantala - Premium bananas

Teokset

  • Varasuunnitelma, 2008
  • Premium bananas, 2010
  • Tuntemaon sotilas: elokuvakirja, 2017

Ropponen, Tuomas

1969 – ?

Tuomas Ropponen - Runoja

Teokset

  • Runoja, 2006

Röning, Inga

s. 1974
mediatoimittaja, YLE
asunut Riihimäellä 2000-luvulla
Inga Röning Tammen sivuilla

Inga Röning - Kohti pystynyppyläin puhurivuoristoa

Teokset

  • Kohti pystynyppyläin puhurivuoristoa, 2005

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0