Kirjailijat L-N

Matti Lahdenperä / Kuva: yksityiskokoelmaLahdenperä, Matti

s. 1943 – 2013
Toiminut ylivartijana Riihimäen keskusvankilassa

Hei kuule!
onko meillä aikaa,
hetki aikaa?

Miksi?
Tutustutaan toisiimme.

(Yö etsii vankilaa, 1991)

Matti Lahdenperä: Yö etsii vankilaa Matti Lahdenperä - Kalterit ruostuvat Matti Lahdenperä - Sanoja sanottavaksi

Teokset

  • Yö etsii vankilaa : kuva-runokirja, 1991

Tietokirjoja

  • Kalterit ruostuvat, 1997
  • Sanoja sanottavaksi : aforismeja, 2001

Lue lisää Matti Lahdenperästä

Laine, Sinikka

s. 1944 Riihimäellä, asui nuoruusvuosinaan Hausjärvellä, muutti 1967 Ouluun.
myöhemmin Sinikka Laine-Törmänen
toimittaja, kirjailija
saanut useita kirjallisuuspalkintoja, Oulun kaupungin kulttuuripalkinto, Valtion kirjallisuuspalkinto

Sinikka Laine - Ohari Sinikka Laine - Ei kenenkään, ei koskaan Sinikka Laine - Tyttö tuulesta, poika pimeästä Sinikka Laine - Silkkiuikku

Teokset

  • Ohari, 1982
  • Ei kenenkään, ei koskaan, 1984
  • Tyttö tuulesta, poika pimeästä, 1987
  • Silkkiuikku, 1988
  • Sininen ruoho, 1990
  • Jos et pelkää pimeää, 1991
  • Myrtti, yhden talven tyttö, 1994
  • Töyhtö, 1992
  • Kuujuhla, 1995
  • Hyvästi valkoinen, 1996

Laitasalo, Reino

s. 1928
k. 3.2.2016
taiteilija, runoilija

Riihimäkeläinen taiteilija Reino Laitasalon runoteos Potemkinin portaat sai alkunsa surutyöstä. Reino Laitasalo kertoo kirjan esipuhessa: ”Vaimoni Ella-Maijan kuoltua äkillisesti 40 vuoden yhdessäolon jälkeen syntyi tarve ilmaista menetys. Koska en pystynyt ilmaisemaan sitä maalauksissa kuten olisin halunnut, ryhdyin kirjoittamaan runoja.” Laitasalon runot ovat tunteenpurkauksia, muistoja matkoilta, muistikuvia lapsuudesta Pispalassa. Teoksen kuvituksena on Reino Laitasalon maalauksia. Kirjan viimeinen osa on nimetty riihimäkeläisen konditoria-kahvilan Ismon Pakarin mukaan, jossa taiteilija istuu kahvikupin ääressä.

Sataa. Menen Ismon pakariin kahville.
Istun alas niin kuin aina.
Ikkunan edessä, pöydän oikeassa laidassa
voi katsella ohikulkevia ihmisiä, autoja.
Ismo, seitsemänkymppinen,
mursunviiksinen, harmaatukkainen mies
käy välillä katsomassa uunia, palaa sitten.
Koetamme virittää keskustelua kahdestaan,
kun muita ei ole. Se ei tahdo lähteä käyntiin.
Juon kahviani ja syön karjalanpiirakkaani,
Jonka Ismo on vastentahtoisesti lämmittänyt.
Kun olen juonut ja syönyt, lakkaan yrittämästä.
Tänään ei ole keskustelupäivä.
Nousen tuolistani ja heilautan kättäni Ismolle.
Kävelen ulos ovesta, sateesta märälle kadulle.

(Laitasalo, Reino: Potemkinin portaat, 2011 s. 102)

Reino Laitasalo - Potemkinin portaat

Teokset

  • Potemkinin portaat : runoja, 2011

Larma, Justin

(Mauri Laakkonen)

Riihimäkeläinen Mauri Laakkonen. syntynyt 1950, kirjoittaa kirjailijanimellä Justin Larma.
Runojen kirjoittamisen hän aloitti Riihimäen kansalaisopiston Tarina talteen –ryhmässä syksyllä 2014. Ensimmäinen runoteos Elämän virrassa julkaistiin saman vuoden marraskuussa.
Laakkonen on lisäksi julkaissut nimellään muistelmateoksen Kossina Taluksessa 2015 ja tominut julkaisijana loppilaisen Tuula Salomaan runokirjan (ei ISBN-numeroa) Vielä kun sydän sykkii ja Ennen ja nyt-kirjoissa.

Teokset

Justin Larman runokirjat 2014-

  • Elämän virrassa 2014, ISBN 978-952-286-817-6
  • Elämän kaarella 2015, ISBN 978-952-318-533-3
  • Elämän tyrskyissä 2015, ISBN 978-952-318-622-4
  • Elämän pisaroita 2015, ISBN 978-952-318-958-4
  • Elämän sylissä 2015, ISBN 978-952-318-993-5
  • Väärän kuninkaan maa 2015, ISBN 978-952-330-130-6
  • Kaartuu taivas, 2016, ISBN 978-952-330-320-1
  • Kahden maa : runoja ja novelli, 2016
  • Mauri-vaarin runokisa 2016 : Alavieskalaisten ja alavieskalaislähtöisten runoja, 2016
  • Pinnalta tyyni: Runoja – kuljeta sieluni enkeli, 2017

Mauri Laakkosen muistelmakirjat

  • Kossina Taluksessa 2015 ISBN 978-952-318-648-4

Mauri Laakkonen / Riitta Viitala yhteistyökirja
Justin Larma/Ritu Veskarin:

  • KokoNainenMies 2016, ISBN 978-952-330-406-2

   LarmaElämänVirrassaLarmaElämänKaarella        LarmaElämänTyrskyissä

LarmaElämänPisaroita  LarmaVääränKuninkaan LaakkonenKossina

LaakkonenEriparisukat 

 

Latva, Tony

s. 1969

Tony Latva - Totuus Heinojen murhista

Teokset

  • Totuus Heinojen murhista : tositapahtumiin perustuva romaani vuonna 2001 tehdyistä murhista, 2003

Leskenmaa, Tarmo

Tarmo Leskenmaa - Kuiskauksia ristikon takaa

Teokset

  • Kuiskauksia ristikon takaa : ”kirjoitettu onni…” : runoja, 2000

Auli Leskinen / Kuva: Timo Kelaranta

Leskinen, Auli

s. 3.2.1960 Joensuussa
asunut Riihimäellä vuodesta 2003
nykyinen asuinpaikka Madrid (Suomi-Madrid-Instituutin johtaja)
Fil.tohtori, toimittaja

Omat sanat kirjoittamisesta

Minulla on aina ollut voimakas tarve ilmaista itseäni kirjoittamalla.

11.9.1973 kenraali Augusto Pinochetin johtama sotilasvallankaappaus syrjäytti Chilen vasemmistohallituksen ja syöksi maan väkivaltaan. Presidentti Salvador Allende teki itsemurhan ja Allendea tukevat kansalaiset joutuivat äärioikeiston vainon uhriksi. Riihimäkeläiskirjailija nykyisin Suomi-Madrid-instituutin johtajana toimiva ja Chilessä 20 vuotta asunut Auli Leskinen kertoo Petojen aika –teoksessaan Rojasin perheen tarinan. Perheen tytär Cristina ja hänen poikaystävänsä nuori sotilas Michel, joka komennetaan teloittamaan kaappauksen vastustajia ovat kirjan päähenkilöitä. Kirjan keskeinen teema on petos. Sotilaat pettivät kansan ja perheen äiti ja isän veli pettivät ammattiyhdistysaktivisti isän. Perheen vanhempi poika Ramon pakeni Suomeen. Cristina joutui keskitysleiriin ja Michel katoaa. Vuosien kuluttua Cristina alkaa kirjoittaa romaania Petojen aika ja etsimään totuutta.
Kirja perustuu tositapahtumiin ja nimettiin Helsingin Sanomien vuoden 2013 esikoiskirjapalkintoehdokkaaksi.

Auli Leskinen - Petojen aika

Teokset

  • Artejuala : runoja Espanjasta, 1990
  • Petojen aika, 2013

Tietokirjoja

  • Jyrkänteen reunalla : matka meksikolaiseen arkeen, 1998
    (yhteisteos Sanni Sepon ja Outi Hakkaraisen kanssa)
  • Ei huomista ilman eilistä : Chilen ihmisoikeuspolitiikan kehitys 1990-2006, 2006
  • Huellas de Eros y Thánatos. Juego de palabras entre tropos, metáforas y decontrucciones lingüísticas en la narrativa de Diamela Eltit, 2007
  • Palsta, 2010 (yhteistyössä Sanni Sepon ja Mari Räsäsen kanssa)

Liemaa, Toni

S. 1981
Asunut Riihimäellä 1981-2003
Muu ammatti: Kuntoutussuunnittelija

Omat sanat
Riihimäeltä kotoisin oleva, Tampereella opiskellut ja nyttemmin espoolaistunut kirjoittaja, jonka intohimoihin kuuluu rikostarinoiden lukeminen ja kirjoittaminen. Kahden lapsen isä, joka viettää mieluusti jäljelle jäävän ajan musiikkia kuunnellen, urheilua tai elokuvia katsellen ja luonnossa liikkuen.

  

Teokset

  • Mies joka ei hukkunut. Bookcover, 2017
  • Kahdesti ryöstetty. Bookcover, 2018

Likovuori, Jorma

s. 1937 Lahdessa
vanhemmat Ilma ja Kaarlo Likovuori

Jorma Likovuori - Seutu Jorma Likovuori - Enni ja mäyräpuhe

Teokset

  • Seutu : novelleja, 1963
  • Enni ja mäyräpuhe : lastenkirja, 1981

 

Arja LiuttaLiutta, Arja

s. 1950
toiminut lastenosastonjohtajana Riihimäen kaupunginkirjastossa

Arja Liutta - Rautatieretki Riihimäellä Arja Liutta - Kirjanäyttelyt kirjastossa

Teokset

  • Rautatieretki Riihimäellä, 2000

Tietokirjat

  • Kirjanäyttelyt kirjastossa / yhdessä Maikki Meriluodon ja Päivyt Ropposen kanssa, 2002

Reko Lundán / Kuva: Tina LundánLundán, Reko

Reko Lundán, 2.4.1969 – 27.10.2006
Reko Lundán syntyi Janakkalan Tervakoskella ja vietti lapsuutensa ja osan nuoruuttansa Riihimäellä
Dramaturgi, teatteritaiteen maisteri vuonna 1994

”Upseerikerho oli metsän puolelta kuin telkkarikaupan näyteikkuna. Jokaisesta teeveestä tuli melkein samaa, mutta kuitenkin vähän erilaista ohjelmaa. Huoneissa oli kultakirjaillut kohotapetit ja hohtavan kiiltävät kalusteet. Yhdestä ruudusta näkyi huone täynnä everstien muotokuvia, seinällä oli lasivitriinissä koristeellisia miekkoja ja vanhoja aseita.”

(Ilman suuria suruja, s. 44)

Reko Lundan - Aina joku eksyy Reko Lundan - Teillä ei ollut nimiä Reko Lundán: Ilman suuria suruja Reko Lundan - Ihmisiä hyvinvointivaltiossa

”Vappupäivänä Aki ja Liisa olivat tavanneet Irman ensimmäisen kerran. Puoli kymmenentä Jutta tuli hakemaan heidät kaikki varuskunnasta ja ajoit kaupungintalolle, jonka portailta mieskuoro kajautti Anttila ampaisi ja kaksi muuta laulua.”

(ilman suuria suruja, s. 162)

Reko Lundánin kasvuympäristö Riihimäellä oli lapsuudessa varuskunta ja myöhemmin Juppalan kaupunginosa. Perhe muutti varuskuntaan isän työpaikan myötä. Reko Lundán kävi Haapahuhdan koulua ja kirjoitti ylioppilaaksi Pohjolanrinteen lukiosta vuonna 1988. Nuorena hän ei harrastanut teatteria vaan mielenkiinnon kohteena olivat judo ja suunnistus. Myös kirjallisuus kiinnosti ja lapsuuden seikkailukirjat vaihtuivat myöhemmin klassikkokirjailijoihin kuten esim. Faulkneriin ja Dostojevskiin. Ylioppilaaksi tulon jälkeen hän hakeutui Teatterikorkeakouluun dramaturgilinjalle ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1994.

Reko Lundánin läpimurtoteos oli Suomen Kansallisteatterissa esitetty Ettemme harhaan kääntyis vuonna 1996. Hänen sekä kirjoittamiaan että ohjaamiaan menestysnäytelmiä olivat vuonna 1998 Kom-teatterissa esitetty Aina joku eksyy ja vuonna 2001 esitetty näytelmän jatko-osa Teillä ei ollut nimiä.

Näytelmien Rinteen perheen tarina jatkuu Lundánin esikoisromaanissa Ilman suuria suruja (2002). Kirja on kuvaus yhden perheen tarinan kautta avioerosta, alkoholismista ja elämästä 1980-luvun pikkukaupungissa Riihimäellä. Rinteen perheen kaksoset Aki ja Liisa varttuvat viisivuotiaista 20-vuotiaiksi. Kirjan perheen Akissa Lundán peilaa omaa tarinaansa, mutta romaani ei ole silti omaelämäkerta. Kirjan tapahtumapaikkoina ovat Riihimäen varuskunta, Haapahuhdan koulu, Hatlammin suo ja kaupungin keskusta Puputin kulmineen. Kirjassa on humoristisesti kuvattu mm. upseerikerhon illanviettoja, joihin Lundánilla olikin omakohtainen näköalapaikka isänsä kerhomestarin toimen vuoksi. Ilman suuria suruja voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja oli myös Finlandia-palkintoehdokkaana.

Kaiken kaikkiaan Reko Lundán kirjoitti ja ohjasi kymmenen kokoillan näytelmää. Omien näytelmiensä ohella Lundán ohjasi myös useita klassikkonäytelmiä. Viimeiseksi ohjaustyöksi jäi Svenska Teaternissa syyskuussa 2006 ensi-iltansa saanut Tanssiva pappi. Suomen näytelmäkirjailijaliitto myönsi Lundánille Lea-palkinnon sillä perusteella, että Lundán toi yhteiskunnallisen teatterin 1990- ja 2000-luvuille. Ennen muuta hänen Hyvinvointivaltiotrilogiansa (Tarpeettomia ihmisiä, 2003, Ihmisiä hyvinvointivaltiossa, 2003 ja Kutsumattomia vieraita, 2006) kuvasivat työttömyyttä, talouslamaa ja pankkikriisiä. Lundán on todennut kaikkien aiheidensa olevan jollakin tavoin sidoksissa yhteiskuntaan ja peräisin arkitodellisuudesta. Häntä on verrattu yhteiskunnallisen realismin kuvaajana Minna Canthiin.

Reko Lundán kirjoitti näytelmien ohella kolme romaania, joista vuonna 2004 julkaistu Rinnakkain käsitteli yhteiskunnallisia ongelmia kuten työttömyyttä ja suvaitsemattomuutta. Reko Lundánin viimeiseksi teokseksi jäi sairauden varjostamana yhdessä vaimonsa Tina Lundánin kanssa kirjoitettu Viikkoja, kuukausia (2006). Reko Lundán kirjoittaa kirjan viimeisillä sivuilla:

”On ehkä tarpeen perustella, miksi minä haluan että tämä teksti julkaistaan. Minulla ei ole siitä pienintäkään epäilystä, toisin kuin Minnalla. Varmaan banaalein syy on, että ammattikirjailija kirjoittaa vain jukaistakseen. Toinen syy on se, että uskon tämän tekstin todistusvoimaan ja tärkeyteen. Ei minulla ole todistuhaluja rajan takaa, mutta uskon kirjallisuuteen, uskon ihmisten haluun samastua ja eläytyä.”

(Viikkoja, kuukausia s. 178)

Reko Lundan - Tarpeettomia ihmisiä Reko Lundan - Rinnakkain Reko Lundan - Kutsumattomia vieraita Reko Lundan - Viikkoja, kuukausia

Teokset

  • Ettemme harhaan kääntyis : näytelmä 1996
  • Aina joku eksyy : näytelmä 1999
  • Teillä ei ollut nimiä : näytelmä 2001
  • Ilman suuria suruja : romaani, 2002
  • Ihmisiä hyvinvointivaltiossa : näytelmä, 2003
  • Tarpeettomia ihmisiä : näytelmä, 2003
  • Rinnakkain : romaani, 2004
  • Kutsumattomia vieraita, 2006
  • Viikkoja, kuukausia : romaani, 2006

Lisää Reko Lundánista
Sanojen aika

Löfberg, Metti

s. 1987 Helsingissä

Metti Löfberg - Julmaa rakkautta  

Teokset

  • Julmaa rakkautta : romaani, 1998
  • Nervosa, 2017

Kalle Manninen / Kuva: yksityiskokoelmaManninen, Kalle

s. 20.12.1977 Ristiinassa
Viettänyt lapsuutensa ja käynyt koulunsa Riihimäellä
Luokanopettajana Hämeenlinnassa
Kirjoittanut pakinoita Aamupostiin ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisiin

Oma luonnehdinta kirjoittamisestaan

”Kirjoittaa siitä, mitä mieleen päivän mittaan osuu – toisinaan hutejakin.

Elämä on melkein yhtä tärkeätä kuin kirjoittaminen.”

Kalle Manninen: Vessalukemista Kalle Manninen - Mies hatun alla Kalle Manninen - Elämäntyö Kalle Manninen - Näiltä kulmilta Kalle ManninenHätiläläinen

Teokset

  • Vessalukemista, 2008
  • Mies hatun alla, 2008
  • Elämäntyö, 2009
  • Näiltä kulmilta, 2009
  • Satunnaisiin vastaajiin, 2010
  • Rykmentti, 2011
  • Ratakylä, 2011
  • Hyviä tuulia : pakinoita, 2013
  • Hätiläläinen luokanopettaja, 2015

Kalle Manninen - Satunnaisiin vastaajiin Kalle Manninen - Rykmentti Kalle Manninen - Ratakylä Kalle Manninen - Hyviä tuulia

Lue lisää Kalle Mannisesta

Mantere, Meri-Helga

s. 22.2.1939 Helsingissä
Asunut Riihimäellä vuodesta 1968
Taidekasvatuksen lehtori Taideteollinen korkeakoulu, taideterapeutti, luovuuskouluttaja

Omat sanat kirjoittamisesta

Runojen kirjoittaminen on minulle intuitiivisinta ja vapainta kirjoittamista. Havaintojen, tunteiden ja ajatusten yhdistelyä, paradoksien ja assosiaatioiden tuottamia yllätyksiä, sanailun iloa. Aforismini ovat sattumia ja osumia, jotka yllättävät itsenikin, energisoivat hetkeksi. Esseet ja artikkelit haastavat ajattelemaan ja sanomaan selkeästi. Työlästä, mutta lopulta palkitse-vaa. Tositarinoiden kertominen on fiktiota, jossa pienillä kertomuksillani voin osallistua suureen yhtei-seen kertomukseen ihmisen pakahduttavan liikuttavasta elämästä.

Teokset

  • Päättäväinen valas : runoja, 2004
  • Hengästynyt keinu, 2004 (Samuli Parosen seuran runoantologia)
  • Emännän tehtävänä on soittaa kypsää tuubaa : runoja, 2010

Meri-Helga Mantere - Päättäväinen valas Meri-Helga Mantere - Emännän tehtävänä on soittaa kypsää tuubaa Meri-Helga Mantere - Taideterapian perusteet

Esseitä ja tietokirjoja

  • Maan kuva : kirjoituksia taiteeseen perustuvasta ympäristökasvatuksesta, 1995
  • Mielen kuvat : kuvallinen ilmaisu terapeuttisessa kontekstissa, 1991
  • Taideterapian perusteet, 2007 (yhdessä H. Hentisen ja M. Rankasen kanssa)
  • Vapauden taju : kertomus Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta, 2014

Jarkko Martikainen / Kuva: Like, Tomi PalsaMartikainen, Jarkko

s. 24.10.1970 Greifswald, DDR
Jarkko Martikainen
http://www.like.fi/kirjailija.php?id=127
asunut Riihimäellä vuodesta 2002
Lauluntekijä, muusikko

Omat sanat kirjoittamisesta

Kirjojen tekeminen alkoi varkain: runsas muu kirjoittaminen synnytti aineistoa, joka ei oikein taipunut poleemiseksi ainekseksi kolumneihin eikä laulutekstien raameihin. Aloin työstää niistä novelleja ja neljää vuotta myöhemmin olinkin esikoiskirjailija.

Teoksia on takana vasta kaksi, joten kirjailijana olen auttamatta vasta alkeistasolla. Tarkoituksenani on julkaista kaunokirjallisia töitä vastaisuudessakin, mutta viime vuosina ne työt eivät ole päässeet päällimmäisiksi. Musiikki ja sen liitännäistyöt ovat ottaneet valtaosan ajastani, ja niinkin on hyvä.

Jarkko Martikainen - Pitkät piikit ja muita kertomuksia Jarkko Martikainen - 9 teesiä - säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille

Teokset

  • Pitkät piikit ja muita kertomuksia, 2005
  • 9 teesiä : säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille, 2008, kirja ja äänikirja

Tietokirjoja

  • Hyvän elämän sanat, 2008 (toim. Arno Kotro, kuv. Jarkko Martikainen)

Veijo Meri / Kuva: yksityiskokoelmaMeri, Veijo

s. 31.12.1928 Viipurissa
k. 2015
vanhemmat Anna o.s. Sallinen ja Väinö Meri
asui Riihimäellä 1941 – 1946
ylioppilas Hämeenlinna lyseosta v. 1948
opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa

”Hän puhuu hirveän kovalla äänellä,
mutta vain itsestään ja Laguksesta,
jota minä vuorostani pelkäsin jo
alkuvuonna neljäkymmentäyksi
Riihimäen kasarmilla, jossa hän
aktiivisesti asui.”

(Minä kokoelmasta Lasiankeriaat : säkeistettyjä tekstejä, 1990)

Talvisodan aikaan Meren perhe asui isän sukutalossa Hausjärven Uittamossa ja muutti keväällä 1941 Riihimäen kasarmialueelle Väinö Meren saatua komennuksen Riihimäen varuskuntaan. Kararmialueella vietettyä lapsuuttaan Meri muistelee mm. runossa Minä.

Veijo Meri kävi oppikoulun alaluokkia Riihimäen Yhteislyseossa, josta jäi monenkirjavia muistoja ankarista sekä kannustavista opettajista. Erityisesti kirkkohistorian opettajan Kalevi Kajavan neuvo, että ainekirjoittajan on aineen valmiiksi saatuaan poistettava siitä kaikki tarpeeton oli tulevalle kirjailijalle merkityksellinen. Veijo Meri aloitti lukion Riihimäellä, mutta perheen muuttaessa kesällä 1946 Hämeenlinnaan hän jatkoi lukiota Hämeenlinnan lyseossa.

Syksyllä 1949 Veijo Meri lähti opiskelelmaan historiaa Helsingin yliopistoon. Meri harrasti kirjoittamista jo nuorena ja osallistui useisiin kirjoituskilpailuihin. Ensimmäinen novellikokoelma Ettei maa viheriöisi julkaistiin vuonna 1954. Veijo Meri siirtyi runoudesta proosaan 1950-luvun puolessa välissä. Meren läpimurtoteos klassikoksi muodostonut Manillaköysi ilmestyi vuonna 1957.

Hannes Sihvon mukaan Veijo Meren tuotannosta on erotettavissa neljä teemaa, jotka läpäisevät hänen tuotantonsa. Niissä kietoutuvat yhteen historia, sosiaalisuus, kieli ja käsitys kirjallisuudesta. Hausjärven – Riihimäen seutu esiityy tapahtumapaikkoina ja oma sukuhistoria usein viitekehyksenä Meren tuotannossa. Suuriin nälkävuosiin sijoittuva novelli Kalkki on eräs näistä sukutarinoista ja romaanissa Suku vuodelta 1968 Meri kuvailee lähisukuaan pikkupojan Reinon silmin.

”Kauppalaan oli matkaa toistakymmentä kilometriä. Neljän viiden kilometrin päässä siitä tie meni radan alitse ja kääntyi seuraamaan sitä. Kaksi mäkeä esti näkemästä tien yhtenä suorana perille asti. Ensimmäiseltä mäeltä näki toisen mäen juurella olevan opastinvalon tuikuttavan, nytkin keskellä päivää. Mäkien puolivälistä meni radan yli vasemmalle tie. Sitä myöten pääsi takakasarmille.”

(Vuoden 1918 tapahtumat, 2007, s. 51)

Veijo Meri käyttää usein dokumentaarisia aineksia romaaneissaan kuten esim. sisällissodan kuvauksessa Riihimäen – Hausjärven seudulla teoksessa Vuoden 1918 tapahtumat. Talvisodan aikaiseen Riihimäkeen liittyy myös komedia Sotamies Jokisen vihkiloma vuodelta 1965. Veijo Meren isä oli hyvä kertoja ja hänen tarinansa omasta suvusta siirtyivät usein Veijo Meren kirjoihin. Myös Hausjäven kylätarinoista Meri ammensi aineksia teksteihinsä. Veijo Meren 19-vuotiaana kirjoittaman ensimmäisen runon on kerrottu saaneen alkusysäyksen hukkumisonnettomuudesta Hausjärven Kolmilammilla. Riihimäkeläistä hukkunutta työmiestä oli naarattu tuloksetta koko illan. Vasta seuraavana aamuna ruumis löytyi, kun joku huomasi harjun laelta lammen pohjassa makaavan miehen.

Veijo Meri on jakanut kirjailijanuransa kahteen jaksoon. Ensimmäisessä vaiheessa hän kirjoitti romaaneja ja näytelmiä. Toisessa hän julkaisi runokirjoja sekä kirjoitti kieleen ja historiaan liittyviä teoksia. Veijo Meri on eräs Suomen tuottoisimmista ja arvostetuimmista kirjailijoista, jonka tuotantoa on käännetty yli 20 kielelle. Akateemikon arvonimen hän sai vuonna 1998.

Veijo Meren kirjojen ihmisten ympäristönä ovat Hausjärvi, Riihimäki, Helsinki ja Hämeenlinna silloin kuin niissä on tunnistettavissa selkeä paikka. Näissä kaikissa hän on itsekin asunut.

Välitunti

Ajoi pyörällä lehmuksen alle,
tarttui oksaan, seisoi korkealla,
katsoi yli koulun pihan, jossa olimme
välitunnilla, kaikki neljäsataa.
Kuka oli, en muista. Pilvinen
lämmin päivä, sateen pehmittämä hiekka,
veturinsavun haju. Keskitaivas
harsoili, avautui pilvipeite.
Näkymättömiä varjoja. Tarkistin,
että oli, liikutin kättä.
Eilen olivat ranskalaiset
upottaneet laivastonsa Toulonissa.
Kaunis Mäen tyttö seitsemänneltä
nojasi seinään, haukotteli,
kaiveli haarojaan, siirsi saumaa.
Kun hän lähti, näin minkä
oli peittänyt kokonaan:
pitkän valkoisen seinän.
Sanantuojaa en nähnyt enää
enkä muita. Taivas tummui. Ja maa.
Lehmus alkoi puhua nopeasti
ja niin hiljaa kuin suinkin.
Kaksi viestiä riitti. Lintsasin

(Yhdessä ja yksin, 1986, s. 159)

Veijo Meri - Goethen tammi Veijo Meri - Vuoden 1918 tapahtumat Veijo Meri - Novellit Veijo Meri - Yhdessä ja yksin

Veijo Meren laajasta tuotannosta on kotiseutukokoelmaan valittu ne teokset, jotka liittyvät Riihimäkeen

Teokset kotiseutukokoelmassa

  • Sotamies Jokisen vihkiloma : näytelmä, 1965
  • Yhden yön tarinat, 1967
  • Goethen tammi : novelleja, 1978
  • Vuoden 1918 tapahtumat : romaani, 1981
  • Novellit, 1985. Novellit Ihan lähelle emme pääse, Komeita miehiä ja Sotavangit liittyvät Riihimäkeen
  • Yhdessä ja yksin : runoja, 1986

Lisää Veijo Merestä

Merikanto-Martikainen, Marjatta

s. 18.12.1940 Nokialla
asunut Riihimäellä 1.7.1987 lähtien
yrittäjä

Omat sanat kirjoittamisesta

Kirjoitan runoja ja lyhytproosaa, ainakin toistaiseksi.

Marjatta Merikanto-Martikainen - Runoja

Teokset

  • Runoja : hypotenuusalla, 2010, käsinsidottu ja numeroitu

Osallistunut useisiin kirjoittajapiirien antologioihin

Miettinen, Danielle

Danielle Miettinen - Viivi ja ihmeellinen malja

Teokset

  • Viivi ja ihmeellinen malja : kuvakirja, 2009

Tietokirjoja

  • Rashid, Jumalan taistelija, 2011

Riitta Mäki

Mäki, Riitta

(Kuvan maalannut Riitta Mäki)
s. 21.5.1947 Riihimäellä, nykyinen kotipaikka Hausjärven Kurun kylä
asuu talvisin Riihimäellä
eläkeläinen (maatalousyrittäjä)

Omat sanat kirjoittamisesta

Valmistuin vuonna 1970 Taideteollisesta oppilaitoksesta kuvaamataidon opettajaksi. Opiskeluni loppuvaiheessa olin muutaman kuukauden sijaisena Riihimäen Lyseossa Irma Airiston työparina. Vuonna1975 tuli sukupolven vaihdos ajankohtaiseksi Kurun Holmilassa ja opettajan työ jäi. Aloimme mieheni kanssa hoitaa lypsykarjatilaa. Nyt olemme eläkkeellä.

Olin lapsesta asti innokas piirtäjä ja maalari. Kun hoidin maatilan huushollia ja karjaa, lehtiö ja kynä kulkivat joskus haalarinkin taskussa. Nyt voisin muuttaa elämäni kuvat vaikkapa kuvakirjoiksi. Kuvani ovat tietokoneen kansioissa. Kuva-aarteita löytyy myös vanhoista valokuvista.

Olen sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien lapsi. Se aika jota elimme, on jo mennyt. Olisi mukava jos saisin siitä jotain kerrottua lapsenlapsille ja muillekin nuoremmille.

Riitta Mäki - Aakkoskirja Riitta Mäki - Koska tulee kesä

Teokset

  • Aakkoskirja : kuvakirja, 2013
  • Koska tulee kesä : kuvakirja, 2013

Mäkinen, Inke

(o.s. Korhonen, Inkeri)
s. 1928 Kuopiossa
kansakoulunopettaja

Inke Mäkinen - Päivänpalo hyvä

Teokset

  • Päivänpalo hyvä : runoja, 1991

Nieminen, Raimo

Teräksen edessä

”Keisarin pyöräily jatkui. Kolmiopuiston kusiputkan kohdalla oli meneillään tappelu. Kaksi riihimäkeläisnuorukaista neuvoi nyrkkiin puristetuin käsin tappelupaikan vieressä seisovan auton rekisterinumerosta pääteltynä hyvinkääläisiä poikia pysymään omassa kaupungissaan. Riihimäen tytöt kuuluivat riihimäkeläisille ja hyvinkääläisillä ei ollut mitään asiaa tänne. Se tuli seväksi ja hyvinkääläisten kuplavolkkari poistui pakoputket paukkuen paikalta, ja nopeus oli yhtä kova kuin pakoputkien pauke. Taas oli naapurisopua rakennettu.”

(s. 8-9)

Raimo Nieminen kertoo fiktiivisen tarinan Keisariksi kutsutusta miehestä, joka pyöräili ympäri Riihimäkeä ja teki havaintoja näkemästään 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Tarinasta löytyy tuttuja hahmoja Riihimäen katukuvasta kuten Tipu-Liisa, veljekset Pauli ja Antero sekä ammattilaispainija Huhtanen. Keisari pyöräili eri kaupunginosissa Juppalasta Herajoelle. Kirjasessa on hienosti tavoitettu pikkukaupungin ajankuva ja nostalginen tunnelma.

Raimo Nieminen - Riksu Keisarin kunta

Teokset

  • Riksu Keisarin kunta, 2014

Niiranen, Torsti

s. 1970 Riihimäellä

Torsti Niiranen - Itsemurhaaja

Teokset

  • Itsemurhaaja sekä muita kertomuksia : sarjakuva, 1993?

Niittunen, Irma

s. 1931

Irma Niittunen - Elämän kirjava kukka

Teokset

  • Elämän kirjava kukka : runoja, 1999

Kirjoituksia myös useissa kokoelmissa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0