Kirjailijat A-G

Irma Airisto / Kuva: yksityiskokoelmaAiristo, Irma

14.12.1920 – 31.3.1990
vanhemmat Toini ja Mauno Isola
kuvaamataidonopettaja

Hämäläinen ilta

Ole ääneti. Myös talo hiljaa on.
Ole hiljaa ja kuuntele, levoton.

Puut läsnä on, pellot. Kuten aina ne on.
Ole hiljaa. Rauhoitu, rauhaton.

(Runoja Riihimäelle, 1989)

Irma Airisto os. Isola kuului Isolan tunnettuun talonpoikais- ja taiteilijasukuun. Hänen maanviljelijä isänsä Mauno Isola sanoitti tunnetun joululaulun ”Me käymme joulun viettohon”. Sisarista vanhin Tuulikki Isola-Holmila toimi äidinkielen opettajana Riihimäen lyseossa. Nuorin sisar Maija Isola oli tunnettu Marimekon tekstiilitaiteilija ja taidemaalari.

Irma Airisto toimi kuvaamataidon opettajana Riihimäen lyseossa 1957 – 1984. Hän perusti lyseon näytelmäkerhon ja Kansalaisopiston Ermina-näyttämön. Molemmissa esitettiin myös hänen omia näytelmiään. Irma Airisto kirjoitti runoja, näytelmiä, pakinoita, kronikoita ja oli myös kuvataiteilija. Hänen runojaan julkaistiin vuonna 1945 ilmestyneessä runoantologiassa Nuori runo. Puputin kulmassa -runo on muodostunut riihimäkeläiskirjallisuuden klassikkorunoksi. Irma Airisto on maininnut kiinnekohdikseen kotikylänsä Arolammin, Riihimäen lukion ja Kansalaisopiston.

Hänen tekstejään on luonnehdittu sadun ja toden väliseksi symboliikaksi, jossa menneisyys ja nykyhetki ovat läsnä. Irma Airiston kotiseuturakkaus näkyy hänen tuotannossaan. Erityisesti hän oli kiinostunut kotikaupungin vanhojen rakennusten suojelusta. Runossa Linnunlaululle, pienelle vanhalle talolle hän tunnelmoi Riihimäen vanhimman rakennuksen, myöhemmin puretun, Linnunlaulun pihamaalla. Irma Airisto kertoo Riihimäkeläinen-lehden haastattelussa vuonna 1989, ”Minun alaani ovat näytelmät ja runot, koska ihminen kiinnostaa minua. Näytelmiä minun on ehkä siksikin helppo kirjoittaa, kun kuvaamataidon opettajana näen visuaalisesti. Näin kuvallinen ilmaisu liittyy kirjalliseen.”

Linnunlaululle,
pienelle vanhalle talolle

Pienen linnun ääntä
hiljaa kuuntelen.
Nojaan talon seinään
pienen, punaisen.

Kiire, melu, melske
Hetkeks´ unohtuu.
Kertoo tarinoitaan
portaat, kynnyspuu.

Katsoo ikkunasta
vuosikymmenet.
Katsoo lapsenkasvot,
katsoo vanhukset.

Näkee: ympärille
kasvaa kaupunki
kohottaen muurit
elon suojaksi.

Lähden talon luota
pienen, punaisen.
Samat ovat haaveet
ihmissydämen.

(Irma Airisto: Runoja Riihimäelle, 1989)

Irma Airisto - Teinien näytelmiä Irma Airisto - Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille Irma Airisto: Runoja Riihimäelle

Teokset kotiseutukokoelmassa

  • Nuori runo : antologia, 1945
  • Teinien näytelmiä, 1964
  • Musta kulmatalo : näytelmäkäsikirjoitus, 1969
  • Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille, 1975
  • Kapsäkki : näytelmäkäsikirjoitus, 1976
  • En etsi valtaa loistoa : näytelmäkäsikirjoitus, 1977
  • Sinua ei ole : näytelmäkäsikirjoitus, 1977
  • Albumin lehtiä : kuvaelmasarja Riihimäen koululaitoksen 100-vuotisjuhlaan Peltosaaren koulussa 11.9.1979
  • Joulunpunaista : näytelmäkäsikirjoitus, 1979
  • Lyöppijuusto ja kurjenkello : näytelmäkäsikirjoitus, 1988
  • Runoja Riihimäelle, 1989

Lue lisää Irma Airistosta

Aittonen, Susanna

s. 1964
musiikin maisteri, pianonsoitonopettaja, pianisti

Aittonen - Toinen sen unohti

Teokset

  • Toinen sen unohti : runoja, 2007

Akkanen Anja / Kuva: Mediapinta OyAkkanen, Anja

s. 15.11.1970 Hausjärvellä
Asunut Riihimäellä vuodesta 1987
Ravitsemustyöntekijä

Omat sanat kirjoittamisesta

Olen julkaissut marraskuussa 2012 esikoisrunoteokseni Riisutut sanat palvelukustanteena Mediapinnassa. Runot ovat syntyneet pitkäaikaisen sairasteluni aikana. Runot ovat synkkiä, väkeviä, hupsuja, toiveikkaita, elämän kaiken kirjon kattavia. Kirjassa on myös minun ja tyttäreni ottamia valokuvia. Kirjoitan myös romaania, joka on fiktiivinen omaelämäkerta.

Anja Akkanen - Riisutut sanat

Teokset

  • Riisutut sanat : runoja, 2012

Tuulikki AlstaAlsta, Tuulikki

s. 1946 Riihimäellä
vanhemmat Hilkka ja Olavi Alsta
FM 1973, äidinkielen lehtori
1. palkinto WSOY:n lasten- ja nuortenkirjall.kilp., 1969

Tuulikki Alsta: Vakavat leikit Tuulikki Alsta - Häilyvät suhteet Tuulikki Alsta - En tiedä kenen joukoissa seison Tuulikki Alsta - Tiedän paikan armahan

Teokset

  • Vakavat leikit : romaani, 1966
  • Häilyvät suhteet : romaani, 1967
  • En tiedä kenen joukoissa seison : romaani, 1972
  • Tiedän paikan armahan : romaani, 1979
  • Kolme tuhatta sateista aamua : selkokirja, 1990

Lue lisää Tuulikki Alstasta

Appelroth, Alli

s. 1927

Teokset

  • Hellästi ja päättävästi : runoja, 1991
  • Linnunradalla : runoja, 1991
  • Runoilija suojatiellä : runoja, 1991
  • Vain suunta eikä matkaa : runoja, 1991
  • Yli sen : runoja, 1991
  • Takaisin kirjailijaluetteloon

Mauno ArjavirtaArjavirta, Mauno

(vuoteen 1936 Arffman, Sotkamo Jussi)
s. 23.6.1918 Sotkamossa
k. 31.1.2012
vanhemmat Hilma ja Hemmi Arffman,
toimittaja

Mauno Arjavirta syntyi Sotkamossa Hilma ja räätäli Hemmi Arffmanin (myöh. Arjavirta) perheeseen. Perhe muutti 1920-luvun alussa Riihimäelle, jonne isä Hemmi perusti räätälinliikkeen Lasitehtaantien (nyk. Arjavirrankadun) varteen. Hilma Arjavirta oli kotoisin Kormun kylästä ja myöhemmin hän tuli tunnetuksi Riihimäen ensimmäisenä naispoliitikkona. Mauno Arjavirta tutustui kirjallisuuteen jo lapsena, sillä Riihimäen Kansalaisopiston kirjasto sijaitsi väliaikaisesti heidän kodissaan.

Mauno Arjavirran vanhemmat olivat mukana työväenliikkeessä ja tämä vaikutti voimakkaasti myös Maunon elämänkulkuun. Hän oli itsekin mukana sosiaalidemokraattisten lasten ja nuorten toiminnassa. Koulunkäynti jatkui Maamieskoulussa ja myöhemmin VR:n konepajakoulussa. 21-vuotiaana hän joutui Talvisotaan ja sotapalvelusta kesti yhteensä viisivuotta. Sota katkaisi Mauno Arjavirran siviiliuran ja syksyllä 1946 hän hakeutui Työväen akatemiaan Kauniaisiin, jossa opiskelutoverina oli toinen riihimäkeläinen Veikko Sinisalo.

Työväen akatemian jälkeen Arjavirrasta tuli toimittaja turkulaiseen päivälehteen ja myöhemmin työ jatkui Invalidiliiton lehden päätoimittajana eläkevuosiin saakka.

Mauno Arjavirta aloitti kirjailijanuransa Jussi Sotkamon nimellä vuonna 1955 ilmestyneellä romaanilla Silta yli kuilun. Riihimäkeen liittyi vuonna 1960 julkaistu Tuulinen paikka -romaani, jossa kuvaillaan elämää kotiympäristössä ase-, lasi- ja oluttehtaineen. Romaanin pääteemana on nuoren miehen elämän etsintä sodan jälkeisessä Suomessa. Hänen kirjailijantyönsä päättyi 1960-luvun puolivälissä nuortenkirjaan Ei välitöntä hengenvaaraa, mutta kirjoittaminen jatkui lehtimiehenä. Kirja kertoo liikenneonnettomuudessa vammautuvasta nuoresta pojasta.

Mauno Arjavirta on todennut tulleensa kirjailijaksi ja toimittajaksi äitinsä ansiosta. ”Äidin sosiaalisuus tarttui minuunkin – tulin mukaan innostavaan vammaistyöhön.” (Invalidityö-lehti 2008).

Mauno Arjavirta: Tuulinen paikka Mauno Arjavirta - Ei välitöntä hengenvaaraa Mauno Arjavirta - Mauno-vaari kertoo lapsuudestaan

Teokset

  • Silta yli kuilun : romaani, 1955 (nimellä Sotkamo, Jussi)
  • Tuulinen paikka : romaani, 1960
  • Ei välitöntä hengenvaaraa : nuorisoromaani, 1964

Tietokirjoja

  • Mauno-vaari kertoo lapsuudestaan, 1996

Lue lisää Mauno Arjavirrasta

Pirkko ArolaArola, Pirkko

vanhemmat Saimi os. Patrakka ja Uuno Äikäs
puoliso FT Pauli Arola
s. 1946 Luumäellä, vuodesta 1947 Mikkelissä,
asunut vuodesta 1974 Riihimäellä
sairaalateologi, rovasti

Uin unien joessa.
Kimalainen kuljettaa
ohuita siipiään
kesän hipiällä

(Kimalainen kesän hipiällä, 2012)

Pirkko Arola - Itseään kysyvä kello Pirkko Arola - Puu etsii varjoaan Pirkko Arola - Kimalainen kesän hipiällä Pirkko Arola - Tuulien teitä Pirkko Arola - En voi kieltää maailmaa  ArolaPuu 

Teokset

  • Itseään kysyvä kello : runoja, 2011
  • Kimalainen kesän hipiällä : runoja, mietelmiä, 2012
  • Puu muistaa kasvunsa : runoja, 2015
  • Vastaan sanaan sanalla, aforismeja. Kirjokansi, 2017
  • Näen taivaan ikkunoistani : näytelmiä ja pienoismonologeja, 2018

Tietokirjoja

  • Askeleeni 3-6, uskonnon oppikirjasarja (myös opettajanoppaat ja työkirja) (Airikkala-Arola-Lahtinen)
  • Askeleeni juhlapäivät (Holm-Johansson-Ritzen-Arola)
  • Koululaisen katekismus (Airikkala-Arola-Lahtinen)
  • Pääsanoja (Arola-Sainio)
  • Seitsemän sanaa (Pauli Arolan kanssa)
  • Puu etsii varjoaan : mietelmiä, aforismeja, 2011
  • En voi kieltää maailmaa : mietelmiä, aforismeja, 2013

Laulukokoelmia

  • Aamujen aamu (säv. Jukka Salminen)
  • Nousee ruohoon kukkanen (säv. Fridrich Bruk)
  • Tuulien teitä : Pirkko Arolan kauneimmat laulut (eri säveltäjiä)
  • Tänä aamuna aurinko nousu (säv. Jukka Salminen)
  • Valosi ei himmene, 2011 (säv. Marjut Sipakko)
  • Voitko kuulla äänen sen (säv. Fridrich Bruk)

Pienoismusikaaleja

  • Aamujen aamu (säv. Jukka Salminen)
  • Asserin laulu (säv. Elina Aho-Kuusama)
  • Hetki pieni jouluyön (säv. Maria Portaankorva)
  • Hopealinnun maa (säv. Matti Nikunen)
  • Jouluilta Betlehemissä (säv. Jukka Salminen)
  • Juurtuneen puun laulu (säv. Mirjami Mäntymaa)
  • Kadonneen lampaan kukkula (säv. Mirjami Mäntymaa)
  • Kaikkien intiaanien päivä (säv. Mirjami Mäntymaa)
  • Poni Petronessan yömatka (säv. Jukka Salminen)
  • Rotta Remon Rodillac (säv. Jukka Salminen)
  • Sata muuta sydäntä (säv. Jukka Salminen)’
  • Tehdaskylän laulu (säv. Tapio Mäenpää)
  • Valon Kuningas (säv. Juha Antikainen)
  • Tuhkimo löytää nimensä (säv. Maria Portaankorva)

Omat sanat kirjoittamisesta

”Jo lapsena sain kipinän kirjoihin ja kirjoittamiseen. Eri elämänvaiheissa haasteina ovat olleet lauluntekstit (25 eri säveltäjälle), oppikirjat ja pienoismusikaalit lähinnä koulunäyttämöille. Viime vuosina runot ja aforismit ovat hallinneet kirjoittamistani. Rytmistähän on kysymys niissäkin, kuten laulunsanoituksissa. Sanat ovat kuin aaltoja, jotka pyrkivät rantaan päivittäin. Haluan olla edelleen mukana tuossa virtauksessa. Levytetyt laulut elävät omaa elämäänsä. Elina Vettenrannan Kastepisara levyn lauluista tulee palautetta. Oululainen aCorde kuoro on juuri levyttänyt Maria Portaankorvan säveltämän Hetki pieni jouluyön joulumusiikin. Useimmat levyt eivät koskaan löydä sanoittajan kuultavaksi. Ne ovat vain nimi vuotuisessa teostoluettelossa.

Julkaistut lauluni löytyvät Kansalliskirjaston Viola tietokannasta.”

Attila-Hämäläinen, Ulla

s. 1924 Riihimäellä
vanhemmat Mandi o.s. Järvinen ja Valo Attila,
lausuntataiteilija, lausunnan opettaja

Ulla Attila-Hämäläinen - Satumylly Ulla Attila-Hämäläinen - Uiperi Puiperon sadut 

Teokset

  • Satumylly : satuja, 1955
  • Uiperi Puiperon sadut, 1958
  • Jopotiinin lankakerä, 1961

 

Martti Backman

s. 28.5.1948, LahtiMartti Backman2
Nykyinen kotipaikka:Riihimäki
Asunut Riihimäellä: Vuodesta 1991

Toimittaja. Eläköitynyt Yleisradiosta 2011, jossa toimi 15 vuotta tutkitavana toimittajana MOT-ohjelmassa. 1979-1987 Helsingin Sanomat, 1987-1993 päätoimittaja Iltalehdessä, 1993-1996 päätoimittaja Suomen Kuvalehdessä.

Omat sanat:
Uteliaisuus ja vimma tarinoiden kertomiseen eivät kadonneet työelämästä poistuessani. Halusin kuitenkin koettaa eläkkeellä jotakin aivan uutta, ja se oli kaunokirjallinen, romaanimainen kirjoittaminen. Historia tarjoaa loppumattoman mahdollisuuden sekä tutkimishimon että eläytyvän kirjoittamisen halun tyydyttämiseen.

 

Teokset:

  • Mukana Anna Kortelaisen toimittamassa antologiassa ”Avojaloin – 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta”. Gummerus 2015.
  • Harriet ja Olof – Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918. Gummerus 2016.

Tietokirja

  • Vakoojat : Vilho Pentikäisen pako ja neuvostotiedustelun romahdus 1933. Gummerus 2017.

Pertti EhrnroothEhrnrooth, Pertti

s. 25.4.1934 Kurkijoella
peruskoulun luokanopettaja, koulun johtaja
asunut Riihimäellä 1940 – 1954
nykyinen kotipaikka Joensuu

Omat sanat kirjoittamisesta

”Alkusysäyksen kirjoittamiseen sain Riihimäellä vuonna 1947, kun kauppalan toimesta järjestettiin kirjoituskilpailu (ns. messukirjoitus), josta palkintona sain Välskärin kertomukset. Sen jälkeen on syntynyt monensorttista tekstiä: romaaneja, matkakertomuksia, novelleja, näytelmiä, eräjuttuja jne.”

Pertti Ehrnrooth - Kanervankukka Pertti Ehrnrooth - Viha Pertti Ehrnrooth - Kenttäpullolapaset Pertti Ehrnrooth - Veljesviha

Teokset

  • Kanervankukka : eränovelleja, 2001
  • Meren kissa : kalastuskertomuksia, 2002
  • Shamaanin saari, 2004
  • Viha, 2006
  • Kenttäpullolapaset : Pojan sota-ajan muistoja : novelleja, 2011
  • Neljä vuodenaikaa : satusikermä, 2011 (ei meillä)
  • Veljesviha, 2012

Tietokirjoja

  • Pohjan perillä, 2010

Lisäksi tekstejä kymmenissä antologioissa ja aikakaus- ja ammattilehdissä
Pertti Ehrnrooth Joensuun kaupunginkirjaston sivuilla

Kai EkholmEkholm, Kai

s. 15.10.1953 Salossa, nykyinen kotipaikka Helsinki
asunut Riihimäellä vuosina n. 1965 – 1972
ylioppilas Riihimäen yhteiskoulu 1972
FT, prof, ylikirjastonhoitaja Helsingin yliopiston kirjasto

Miksi kirjoitan

Olen kirjoittanut parikymmentä tietoteosta ja satoja artikkeleita. Nyt halusin tietää osaanko kirjoittaa romaanin. Olihan se oppimisprosessi joka jatkuu…

Muistelus

Yksinhuoltajan poikana meille ei tilattu kalliita lehtiä eikä juuri kirjojakaan ostettu. 50 metrin päässä Ahjon tavaratalosta oli kirjasto, jonne pakenin lukemaan. Loppu oli suotuisa. Päädyin kirjastoalalle.

Kai Ekholm - Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava  EkholmTähtisilmä

Teokset

  • Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava : dekkari, 2013
  • Tähtisilmä : dekkari, 2016

Tietokirjoja

Julkaissut yli 20 teosta mm. sensuuritutkimuksen, kirjallisuuden ja elektronisen julkaisemisen alalta
Hänen väitöskirjansa Kielletyt kirjat 1944-46 (2000) käsitteli yleisten kirjastojen kirjapoistoja sodan jälkeisessä Suomessa.

Mira Fagerström

s. 21.2.1981
asunut Riihimäellä v. 2003 lähtien

Omat sanat kirjoittamisesta

Runoni ovat kaikuja kaikesta siitä,
mitä näen, koen, ajattelen, tunnen.
Ei kai kukaan silloin voi sanoa,
että tekstini ei vastaa todellisuutta?
Vai eikö minun todellisuuteni siis ole totta?

Kirjoitan sanoiksi muuten sanomatta jäävät,
annan tilan pimeyteen haudatuille
ja uskallan kertoa sen mitä muut eivät.

Runoni ovat täynnä ääripäitä,
ahdistusta, kipua ja tuskaa.
Enimmäkseen mustaa, mukana myös iloa,
kyyneleitä surusta ja kiljahduksia onnesta,
mutta kukaan ei voi väittää,
että runoni eivät olisi totta.

Sillä,
ennen kaikkea
runoni kertovat minusta.

Teokset

  • Muusana oma elämä. Mediapinta 2017

Anja GustafssonGustafsson, Anja

s. 5.2.1944
k. 2012
asui Riihimäellä v. 1948 – 1964
o.s. Ruuskanen, ent. Lehtinen
vanhemmat: Vilho ja Anna Ruuskanen
Fil.kand., ylitarkastaja
kirjoittanut 2 tietokirjaa nimellä Lehtinen, Anja

Anja Gustafsson - Antiikkilipasto Anja Gustafsson - Mansikkatyttö Anja Gustafsson - Uranaiset

Teokset

  • Antiikkilipasto : jännitysromaani, 2008
  • Mansikkatyttö : jännitysromaani, 2009
  • Uranaiset : jännitysromaani, 2011

Lisää Anja Gustafssonista Raaseporin kirjaston sivuilta


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0