Arkielämää


Susanna Alakoski: Sikalat

  • Sikalat kuvaa suomalaisen siirtolaisperheen elämää Ruotsin Ystadissa 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Mustan huumorin sävyttämän, rankan mutta toiveikkaan tarinan päähenkilö ja kertoja on kahdeksanvuotias Leena, jonka perheelle muutto uuteen asuntoon uudessa kotimaassa on iso asia. Asuinalue on virallisesti nimeltään Fridhem (”Rauhala”), mutta pian lähinnä työläisperheiden ja siirtolaisten asuttamia vuokrataloja aletaan kutsua Sikaloiksi – sosiaalitoimistossa. Moilasen perheen suuressa, uutuuttaan kiiltelevässä ja nykyaikaisessa asunnossa on kaikki ihmeelliseltä tuntuvat mukavuudet. Kylpyamme ja peilikaappi. Pesuallas ja kuivatuskaappi. Hanasta tulee kuumaa vettä. On sisävessa. Vähitellen onni murentuu, ja perhe voi yhä huonommin. Työttömyys, alkoholi ja henkinen tai fyysinen väkivalta alkavat hallita paitsi Leenan vanhempien myös hänen kahden parhaan kaverinsa Åsen ja Riittan perheiden elämää. Henkilöihinsä myötätuntoisesti ja lämpimästi suhtautuva, ahdistaviakin aineksia sisältävä romaani on pohjimmiltaan kuitenkin vapauttava kasvu- ja selviytymistarina.
     

Baker, Jo: Longbournin talossa BakerLong

  • Klassikko näyttää uudelta, kun Longbournin talon palvelustyttö Sarah elää oman Ylpeytensä ja ennakkoluulonsa. ”Jos olisin elänyt Jane Austenin aikana, olisin pessyt lattioita.” Näin kertoo kirjailija Jo Baker, ja lattioita pesee myös hänen päähenkilönsä Sarah samaan aikaan kun Elizabeth Bennet pukeutuu tanssiaispukuun. Longbournin talo, Bennetien koti vailla perijää, on myös palvelusväen ainoa koti ja heidän kiihkeän elämänsä näyttämö. Kun palveluskuntaan liittyy salaperäinen James, talon elämä järkkyy. Lukija seuraa Austenin tarinaa kuin salaa, keittiön ovesta, mutta kirjan tähti on älykäs Sarah.
     

Blake, Sarah: Jos saat tämän kirjeen

  • Vuonna 1940 Iris James työskentelee postineitinä kotikaupungissaan Franklinissa Yhdysvalloissa. Hänen tehtävänään on välittää ihmisille tietoa – ja salaisuuksia. Samaan aikaan Frankie Bard lähtee kirjeenvaihtajaksi keskelle Lontoon pommituksia. Euroopan sota tulee lähelle amerikkalaisten elämää heidän kuunnellessaan radiosta Frankien todenmukaisia ja koskettavia raportteja tavallisten lontoolaisten kohtaloista. Jos saat tämän kirjeen on kuvaus arjesta sodan keskellä ja heistä, jotka jäivät odottamaan. Ajasta, jolloin reportterit aloittelivat työtään rintamilla ja jolloin kirjeiden ja sähkeiden saapuminen perille kotiin kesti tuskallisen kauan: useita päiviä, jopa viikkoja.

Farah, Nura: Aavikon tyttäret FarahAavikon

  • Khadijan elämä on tiukoin langoin sidottu somaliperinteisiin, mutta rohkeudellaan hän pystyy vaikuttamaan omaan onneensa. Miehensä ja poikansa menettänyt hooyo Fatima pitää kovaa kuria tyttärelleen Khadijalle, jolla on haaveilijan sielu. Khadija ihailee runonlaulajia, mutta tyttönä hänellä ei ole lupaa runoilla. Äitinsä kieltoja uhmaten hän kuitenkin osallistuu runon- laulukilpailuun, ja hänen taitonsa puhkeavat kukkaan. Kun Khadija joutuu kamelivarkaiden kynsiin ja päätyy toiseen leiriin ja naimisiin, menee kauan ennen kuin hän hyväksyy vaimon tehtävät ja uskaltaa ottaa vastaan rakkauden. Etenkin kun miehen ensimmäinen vaimo tekee kaikkensa vaikeuttaakseen Khadijan elämää.
    Saatavilla myös sähkökirjana!

Hoffman, Alice: Punainen puutarha

  • Blackwellissä Massachusettsissa on puutarha, jossa kasvaa ainoastaan punaisia kasveja. Kerrotaan, että puutarhasta voi löytää totuuden, jos sitä vain osaa ja uskaltaa etsiä. Urhea Hallie Brady päätyy aviomiehensä kanssa juuri tuolle kohtaa Amerikkaa etsiessään omaa maapalaa, jolle asettua. Sinne, ankeriaita tulvillaan olevan joen rantaan, he päättävät perustaa kotinsa. Näin syntyy Blackwellin kylä. Ensin mustakarhuja on enemmän kuin puita, mutta pikkuhiljaa kylä kasvaa, ja seuraavat sukupolvet syntyvät jo paljon suurempaan kaupunkiin. Hallie Bradyn jälkeläiset rakastavat, vihaavat, perustavat perheitä, jäävät yksin, jättävät kaupungin taakseen ja palaavat taas takaisin. Vanhat tarinat elävät kaupunkilaisten mielessä: hukkuneen pikkutytön kerrotaan vieläkin vaeltavan joen rannalla, ja asukkaat puhuvat edelleen muukalaisesta, joka saapui kylään sinä vuonna, kun kesä ei tullut ollenkaan. Kaunis ja väkevä Punainen puutarha kertoo yhden amerikkalaisen kaupungin tarinan. Moniääninen historiallinen romaani alkaa 1700-luvun lopulta ja päätyy tähän päivään. Hoffman osoittaa taitavasti, kuinka vähän ihmisten ajatukset rakkaudesta ja menetyksestä muuttuvat vuosisatojen kuluessa, vaikka ympärille kasvaa kokonainen kaupunki.

Kähkönen, Sirpa: Graniittimies

  • Mitä tapahtui suomalaisnuorille, jotka uskoivat vapauden lupaukseen? Vastasiko Neuvostoliitto veljesvainoa itään paenneiden toiveisiin? Ilja, Klara ja Lavr ovat lähteneet kotimaastaan vapauden valtakuntaan vannoen etteivät koskaan palaa. He ovat vaihtaneet nimeä ja kieltä, he ovat jättäneet kaiken. Petrogradissa ihminen on se, joka hän väittää olevansa. Kaikki on muutoksessa, ja kaiken muuttuminen on korkein päämäärä. Valtakunnan kaduilla ja maanteillä harhaavat kodittomat lapset. Nuoret rakentavat tovereista itselleen perheen ja suvun. He kiintyvät kaupunkiin, joka ei kiintymykseen vastaa.

Köngäs, Heidi: Jokin sinusta    KöngäsJOkin

  • Vahvatunnelmainen romaani elämän mittaisista salaisuuksista. Se alkoi ikään kuin leikaten ja täysin väärässä paikassa. Olin juuri kävelemässä Kampin metroaseman poikki kohti kauppakeskuksen liukuportaita, kun Pedro soitti Los Angelesista. ”Soili is dead”, hän huusi. ”Sinä olet ensimmäinen ihminen, jolle soitin.” Helsinkiläisen Margan elämää on leimannut salaisuus, jota hän oli oppinut mitätöimään ja vähättelemään. Silti hän oli kantanut sitä aina, niin hänestä tuntui. Salaisuus seurasi Ruotsiinkin, jonne Marga joutui perheensä mukana. Romaanissa kuvataan lempeän humoristisesti kielitaidottomien siirtotyöläisten elämää ja sitä miten nopeasti kieltä oppiva tyttö joutuu tulkiksi aikuisten asioissa. Kerronta liikkuu monella aikatasolla nykypäivän Helsingistä 50-luvun niukkoihin vuosiin sisäsuomalaisessa kauppalassa. Margan äidin Mirjan ja tämän sisaren Soilin monimutkaiset suhteet ja niiden vaikutus lapseen ovat sen ydintä. Vasta aikuisena Marga voi avata oman elämänsä solmuja. Hän matkustaa ensimmäistä kertaa biologisen äitinsä taloon Los Angelesiin, jossa moni asia ratkeaa.

Mauri Paasilinna: Roihankorpi

  • Roihankorpi on syrjäinen kylä Lounais-Lapissa. Sodan jälkeen sinne on asutettu evakoita pienviljelijöiksi. Soiden ja sankkojen kuusikoiden keskeltä pitäisi löytyä edellytykset tulevaisuudelle ja toimeentulolle. Ne, jotka joutuvat tätä herrojen suunnitelmaa itse käytännössä toteuttamaan, eivät tee sitä manailematta. Pitkän evakkotien päätteeksi Paanasen perhe päätyy asutustilalleen vuonna 1949. Petsamossa omistettu varallisuus on kulunut Norjan ja Ruotsin kautta kulkeneen matkan aikana olemattomiin, ja perheen isä riutuu keuhkotaudin kourissa, kunnes kaatuu suorilta jaloiltaan. Paanasen Maija ottaa yksin vastuun perheestä. Nöyryyttävien kokemusten jälkeen hän huomaa, että viranomaisilta on turha apua kerjätä. Vasta ajan myötä elämä hieman helpottuu ja katras varttuu lähteäkseen maailmalle. Mauri Paasilinnan Roihankorpi on komea romaani Suomen jälleenrakennuksesta ja ihmisistä, joiden oli pakko kamppailla ja jaksaa. Ennen muuta se on tarina raivaajaäidistä, joka antoi omilleen periksiantamattomuuden perinnön.

Shaffer, Mary Ann: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

  • Lontoo 1946. Kirjailijatar Juliet Ashton on etsimässä aihetta seuraavalle teokselleen, kun hän saa kirjeen tuntemattomalta mieheltä Guernseyn Kanaalisaarelta. Dawsey Adams on saanut käsiinsä kirjan, jonka sisäkanteen on kirjoitettu Julietin nimi. Hän kertoo kuuluvansa kirjalliseen piiriin, joka syntyi Guernseyn saksalaismiehityksen aikana, kun joukko saarelaisia jäi salaisen porsaspaisti-illallisen päätteeksi kiinni ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta. Juliet kirjoittaa ensin Dawseylle, sitten muillekin kirjallisuuspiirin jäsenille. Kirjeiden kautta hän saa kuulla hätkähdyttäviä ja lumoavia tarinoita Guernseystä ja sen omaperäisistä asukkaista. Kun Juliet vihdoin päättää matkustaa saarelle, hän ei ainoastaan löydä aihetta kirjalleen, vaan paljon enemmän.

Tikkanen, Märta: Emma ja Uno

  • ”Märta Tikkasen kiehtovan liikuttava kertomus isovanhempiensa harvinaislaatuisesta rakkaudesta.He tapasivat kun Emma oli 18-vuotias, Uno 26. Vajaan vuoden kuluttua he olivat naimisissa. Joka vuosi syntyy lapsi, kaikki eri paikkakunnilla. Emma on 25-vuotias kun seitsemäs lapsi syntyy. Tuolloin he eivät enää asu yhdessä, mutta Uno kirjoittaa Emmalle rakkaudentäyteisiäkirjeitä, usein.Emma ja Uno, äidinpuoleiset isovanhempani. Uno on kansanvalistaja ja lehtimies, työskentelee Suomen itsenäisyyden puolesta, perustaa kansanopistoja eri puolelle Ruotsia, on innokas idealisti joka joutuu jatkuvasti kahnauksiin, koko ajan matkalla jonnekin, samalla kun Emma pitää huolta kuudesta lapsesta sodan ja inflaation kourissa. Kumpikaan heistä ei mene uudestaan naimisiin.Millaista se oli, mitä tapahtui, miksi kaikki kävi kuten kävi? En tiedä. mutta ehkä voin kirjoittaa esiin mahdollisia suuntia – Märta Tikkanen sanoo ettei koskaan isoäitinsä eläessä kysynyt tältä oikeita kysymyksiä, ajatteli että isoisä oli varmaan satuttanut isoäitiä. ””Mitä enemmän luin Unosta ja mitä hän oli kirjoittanut, sitä enemmän kiinnostuin hänestä. Sitä paremmin ymmärsin myös isoäitiä.”

Edwards, Kim: Muisto tyttärestäni

  • Myrskyisenä talviyönä vuonna 1964 lääkäri David Henry auttaa vaimoaan synnytyksessä. Tämä synnyttää kaksoset, tytön ja pojan. Poika on terve, mutta tytöllä on Downin syndrooma. David päättää hetken mielijohteesta antaa tytön pois. Hän kertoo vaimolleen tytön kuolleen ja pyytää sairaanhoitajaansa Carolinea toimittamaan lapsen laitokseen. Caroline ottaakin tytön itselleen ja muuttaa toiseen kaupunkiin kasvattamaan lasta omanaan. Muisto tyttärestäni on sydäntä raastava tarina isän valtavasta salaisuudesta, rakkauden tervehdyttävästä voimasta ja sisaruksien kasvamisesta kumpikin tahollaan toisistaan tietämättä.  

OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0