Historiallisia romaaneja

Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette

  • Juuri ennen kuin kuningatar mestataan, hän kirjoittaa viimeiset sivut päiväkirjaansa, jonka uskollinen palvelijatar salakuljettaa vankilasta. Päiväkirja kertoo huikean tarinan siitä, miten 14-vuotias wieniläistyttö naitetaan poliittisista syistä Ranskan kruununprinssille Ludvig XVI:lle. Minä, Marie Antoinette kuvaa kuningattaren uskomattoman elämäntarinan Versailles’n hovihumun koukeroista Ranskan vallankumouksen vankeuteen ja nöyryytykseen.

Fletcher, Susan: Noidan rippi

  • Skotlanti vuonna 1692. Corragin äiti poltetaan noitana ja Corrag pakenee kauas pohjoiseen. Hän on juuri löytänyt paikkansa, kun kymmeniä kyläläisiä tapetaan verilöylyssä. Corrag tuomitaan kuolemaan noituudesta ja osuudesta verilöylyyn. Kylään saapuu nuori irlantilaismies, jolla on omat syynsä selvittää syylliset. Corragin ja miehen välille kehittyy syvä ystävyys, joka muuttaa molempien elämän. Kirja perustuu tositapahtumiin.

Guillou, Jan: Tie Jerusalemiin

  • Unohtumaton matka keskiaikaan, 1100-luvulle. Kertomus temppeliherra Arn Magnussonin elämänvaiheista syntymästä nuoreksi mieheksi varttumiseen. Ristiretki-trilogian ensimmäinen osa.

Haahtela, Joel: Tähtikirkas, lumivalkea  tähtikirkas

  • Tragedian kotimaassaan kokenut nuori ylioppilas kirjoittaa päiväkirjaa Pariisissa vuonna 1889. Nuorukainen etenee kirjeenvaihtajaksi uutistoimistoon ja vie lukijan lumotulle matkalle kiehuvaan Berliiniin, sen juovuttaviin öihin, ja myöhemmin kauas kolonisoituun Kaukoitään. Mutta onko asioita, joita emme pääse karkuun, jotka ottavat meidät kiinni vielä vuosikymmentenkin kuluttua? Miehen jälkeläinen saa päiväkirjat haltuunsa ja kirjoittaa ne puhtaaksi. Hän huomaa, ettei historian pois pyyhkimä elämä ollut merkityksetön ja sen jäljet johtavat tähän hetkeen.
    Saatavilla myös sähkökirjana!

Kortelainen, Anna: Ei kenenkään maassa

  • Lähtökohta: Omenalaatikollinen kellastuneita valokuvia ja satunnaisia papereita. Lopputulos: Vangitseva romaani monessa maassa eläneestä arvoituksellisesta isoisästä. Anna Kortelainen tiesi äidinpuoleisesta isoisästään hyvin vähän, mutta muutamat johtolangat eivät antaneet rauhaa. Kaiken sen, mitä ei voi tietää, saa kuvitella. Miten suomalaisen naisen ja venäläisen välskärin avioton poika selviää sisällissodan ruhjomassa Viipurissa? Kun nuori sotilassoittaja lähtee siviiliin 1920-luvun lopulla, hänelle on kehittynyt kielletty maailmankatsomus. Muusikonelämä 1930-luvun Tampereella murtuu sotaan, joka vie miehen lopulta Äänislinnaan asti. Sodan jälkeen mies muuttaa Tukholmaan eikä koskaan enää palaa. Valokuvat saavat epäilemään, että miehen ulkomaanmatkoille oli erityiset syynsä. Viimeisen sanan saa isoisä. Saatavilla myös sähkökirjana!

Kytömäki, Anni: Kultarinta

  • Nuori esikoiskirjailija Anni Kytömäki on kirjoittanut upean kirjan – Kultarinnan. Kirja on kertomus Erik-isästä ja Malla-tyttärestä. Molempien sairastelevat äidit jäävät sivuosaan, mutta luonto on vahvasti läsnä koko ajan. Kirja sijoittuu ajallisesti Suomen historian vuosiin 1900-luvun alussa. Mukana on sisällissota, Suomen itsenäistyminen ja kieltolaki. Kirjassa kuvataan tuoreesti ja uskottavasti nälkää ja puutetta, mutta samalla hyödynnetään metsää ja sen antimia sekä liitetään ihminen osaksi historiaa. Erik on koulutukseltaan luonnontutkija ja hän innostaa Mallan rakastamaan luontoa ja ennen kaikkea metsiä. Erik opettaa myös tyttärelleen, että silloin kun kaikki muu viedään ja tähdetkin tuntuvat vaienneen, jalkojen alle jää vielä kallio. Ollakseen vapaa ihminen tarvitsee vaan saappaat joilla kulkea.    


Lehto, Katri: Kytäjän mamsellin muistelmat

  • Maria Magdalena Müller (1758-1833) Nurmijärveltä vierailee pienenä usein äitinsä kanssa Kytäjän kartanossa. Pikku Leena saa Armfeltin aatelissuvun lasten kasvinkumppanina läheltä seurata kartanon elämää, juhlia ja työntekoa. Vartuttuaan Leena saa vastuulleen kartanon taloudenhoitajan tehtävät, ja ennen pitkää mamselli Müller hoitaa koko Armfeltien omistaman kartanon emännyyttä. Suuret historian käänteet koskettavat myös kytäjäläisten elämää, kuninkaat ja keisarit vaihtuvat, rajoja siirretään, lakeja muutetaan.

Mantel, Hilary: Syytettyjen sali  syytettyjen

  • Kuitenkin vilja on aina keväällä kylvettävä ja syksyllä korjattava, talon työt tehtävä ajallaan.
    Syytettyjen sali tutkii Englannin kuninkaan toisen vaimon, Anne Boleyn, traagista ja veristä kohtaloa. Vuoteen 1535 mennessä Thomas Cromwell, köyhän ja väkivaltaisen sepän poika, on päässyt pitkälle ja vaurastunut. Henrik VIII tärkeimpänä avustajana hän on kartuttanut omaisuuttaan siinä missä Anne Boleynkin. Anne Boleyn vuoksi Henrik on rikkonut välinsä katoliseen kirkkoon ja perustanut oman kirkon. Henrikin toimet ovat eristäneet Englannin muusta Euroopasta. Anne puolestaan ei ole pystynyt synnyttämään Henrikille perijää, Tudorin suvun jatkajaa. Kun Henrik vierailee Susipalatsissa, hän rakastuu vaatimattomaan Jane Seymouriin ja vaarantaa suhteellaan sekä avioliittonsa että kansakunnan turvallisuuden. Thomas Cromwellin on käytettävä kaikki eminenssin kykynsä ja neuvottelutaitonsa saadakseen tilanteen hallintaan ja julkiseksi totuudeksi sellaisen jonka Henrik on valmis hyväksymään. Kummatkaan kuningas ja hänen neuvonantajansa eivät selviä Anne Boleyn viimeisistä päivistä kunnialla. Syytettyjen sali on jatkoa Mantelin maailmanmenestykseen nousseelle kirjalle Susipalatsi.

Rajala, Panu: Intoilija : fotografin muistelmat

  • Elävänä välkehtivä romaani miehestä, joka jäi kultakauden taiteilijoiden varjoon. Romaanissaan Panu Rajala valaisee innoittuneesti valokuvaaja, tutkimusmatkailija, tietokirjailija, kääntäjä, keksijä Into Konrad Inhan elämää – hänen taiteellista työtään, rakkauksiaan ja matkojaan. Suomalaisen taiteen monitaituri kokee romahduksia, nöyryytyksiä, mutta myös häikäiseviä voittoja. Inhasta paljastuu epätoivoinen kosiomies, joka ei koskaan pääse naimisiin. Hän kuolee yksinäisenä ja hylättynä. Intoilija on klassinen taiteilijatarina ja perin juurin suomalainen. Inhan syntymästä tulee marraskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Panu Rajala (s. 1945) on filosofian tohtori, kirjailija ja draaman tutkimuksen professori.

See, Lisa: Lumikukka ja salainen viuhka  lumikukka

  • Muinaisessa Kiinassa tyttöjen jalat sidottiin jo pieninä ja heidät suljettiin sisätiloihin, eristyksiin muusta maailmasta. Naisia ei koulutettu, mutta he kehittivät itse oman salaisen kirjoitusjärjestelmänsä nu shun. Jotkut tytöistä saivat laotongin, elinikäisen ystävän, johon he kasvuvuosiensa aikana solmivat kestävän tunnesiteen. Koteihinsa vangitut tytöt vaihtoivat toistensa kanssa viestejä kirjailemalla nu shu -merkkejä nenäliinoihin ja maalaamalla niitä viuhkoihin. Näin he saattoivat jakaa kaiken kokemansa, unelmansa ja tulevaisuudentoiveensa. Lumikukka ja salainen viuhka -romaanissa 80-vuotias Lilja kertoo sydämeenkäyvän elämäntarinansa, joka alkaa vaatimattomasti maanviljelijän perheestä. Kuusivuotiaana tapahtuva jalkojen sitominen muuttaa hänen kohtalonsa, sillä kivulias operaatio takaa sosiaalisen nousun ja hyvän avioliiton. Samalla Lilja saa laotongikseen varakkaan perheen tyttären Lumikukan. Salaisen viuhkan avulla tytöt pitävät yhteyttä toisiinsa ja vuosien varrella siihen tallentuvat heidän elämänsä käänteet: järjestetyt avioliitot, äitiyden onni, sodan kurimukset ja traagiset menetykset. Niin arvokas kuin ystävyyssuhde Liljalle ja Lumikukalle onkin, se on altis ristiriidoille. Muutama harkitsematon sana ja teko saavat elinikäisen siteen murtumaan.

OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0