Kirjariihi – kiinnostavia uutuuksia

Kirjan nimeä klikkaamalla pääset teoksen saatavuuteen.
HUOM! Järjestelmämuutoksen vuoksi (marraskuussa 2017) vanhemmat linkit eivät toimi oikein!

Aikuistenkirjat                                           Aikuisten arkistoon

25.6.2018

Alan Bradley: Kolmasti naukui kirjava kissa, 2018
Flavia-sarja on edennyt kahdeksanteen osaansa. Flavia palaa neiti Bodycoten tyttökoulusta Kanadasta kotiinsa Buckshawin kartanoon Englannin maaseudulle. Riemuisan jälleennäkemisen sijaan Flavia kohtaa ikävän uutisen: Hänen isänsä on sairastunut, ja vierailu sairaalaan ei tule kysymykseen ennen kuin isän vointi paranee riittävästi.

Rasittavien sisarusten ja ärsyttävän serkun seurassa Flavia kokee Buckshawin kotikartanon samaan aikaan sekä liian levottomaksi että autioksi. Paetakseen sukulaisiaan Flavia tarttuukin oikopäätä tilaisuuteen auttaa pastorin rouvaa kuljettamalla viestin seudun erakoituneelle puunveistäjälle. Perillä häntä odottavat veistäjän eloton ruumis ja vieras kissa, joka on jostain syystä julman rikoksen tapahtumapaikalla kuin kotonaan.

Flavian uteliaisuus herää silmänräpäyksessä, ja synkät pilvet haihtuvat hänen mielestään uuden ratkottavan mysteerin edessä. Hän ei kuitenkaan voi aavistaa, kuinka perin pohjin johtolankojen vyyhdin päässä odottava totuus tulee hänen elämänsä mullistamaan.

 

Olli Jalonen: Taivaan pallo, 2018

Tähtitieteilijän oppipojan tie vie Saint Helenan saarelta 1600-luvun Lontooseen. Loisteliaassa romaanissa tiede ja usko kamppailevat valistuksen sarastaessa.

Angus tahtoo silmistään purjeneulanterävät, ja kehittää näköään merkitsemällä öisin tähtien asentoja. Hän haaveilee Lontoosta ja pääsystä saarella käyneen Edmond Halleyn oppipojaksi.

Lamaannuttava väkivallanteko kohdistuu pojan perheeseen, ja epävarmuuden ja levottomuuden ajat alkavat. Salakatolilaiset vehkeilevät ja itsevaltias kuvernööri pelaa omaan pussiinsa. Viesti saarelta on saatava emämaa Englantiin, ja Angus soudetaan jänikseksi purjelaivaan. Hänen uusi elämänsä alkaa märssykorin korkeuksissa, ja kaikki entinen jää taakse.

 

15.5.2018

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia, 2017
Siivoojan käsikirja on kokoelma yhdysvaltalaisen Lucia Berlinin parhaita lyhyitä kertomuksia. Berlin oli jo eläessään pienen piirin arvostama mestari vaikka jäikin suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Yhdysvalloissa 2015 postuumisti julkaistu kokoelma sai kuitenkin sekä kriitikoilta että lukijoilta hurmioituneen vastaanoton ja nosti Berlinin koko lukevan yleisön tietoisuuteen. Berlinin säkenöivän yksinkertaiset mutta monitasasoiset ja melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa, katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla.

Lucia Berlin (1936-2004) oli yhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuuden opettaja, äiti, alkoholisti, yksinhuoltaja ja sisukas nainen. Berlin ammensi kertomuksiinsa omasta lapsuudestaan Yhdysvaltojen kaivoskaupungeissa, yltäkylläisistä teinivuosistaan Chilen Santiagossa, kolmesta epäonnistuneesta avioliitostaan, elämänmittaisesta kamppailustaan alkoholismin kanssa sekä Berkeleyssä, New Mexicossa ja Mexico Cityssä viettämistään vuosista ja niistä monista työpaikoista, joilla hän elätti itsensä ja neljä poikaansa.

Kirjaan on tulossa jatkoa syksyllä 2018.

 

Jill Santopolo: Valo jonka kadotimme, 2018
Unohtumaton rakkaustarina uppoaa suoraan lukijaan sydämeen

Manhattanille, Brooklyniin ja Lähi-Itään sijoittuva romaani kuvaa Lucyn ja Gaben suhdetta Lucyn kertomana. Lucy ja Gabe, parikymppiset opiskelijat heittäytyvät toistensa syleilyyn syyskuun 11. päivän terrori-iskun aiheuttamassa kaaoksessa. Alkaa intohimoinen suhde, joka päättyy yllättäen kun Gabe haluaa tehdä jotain merkittävää ja lähtee sotavalokuvaajaksi Irakiin. Lucy taas keskittyy uraansa lastenohjelmien parissa New Yorkissa. Ainutlaatuinen ensirakkaus jättää kumpaankin elinikäisen jäljen: mikään ei voi koskaan korvata sitä mitä heillä kerran oli. Mitä jos he olisivat valinneet aikoinaan toisin?

Kyyneleet kihosivat silmiini samantien – vihan ja surun ja hämmennyksen ja pahan mielen kyyneleet. ”Gabe, Gabe”, hoin kerran toisensa jälkeen. ”Miten sinä saatoit?” onnistuin lopulta sanomaan. ”Miten sinä saatoit olla kertomatta minulle? Ja miten sinä saatoit kertoa minulle juuri tänään?”

Lucyn ja Gaben polut risteävät jälleen vuosia myöhemmin – mutta onko silloin jo liian myöhäistä?

17.4.2018

Marko Leino: Suo, 2017
Miss Suomi roikkuu tahmaisena julisteena huussin seinällä. Venäläinen sotavanki on enemmän omaa väkeä kuin häntä etsivät viranomaiset. Kontulassa harjoitetaan best practice -mallista liiketoimintaa verottomana ja laadukkain pesäpallomailoin. Yleisessä saunassa muistellaan kyllä sota-aikaa, mutta ehkä erilaista kuin mitä kansallinen kaanon meille kertoo, sissitoiminta kun on tapahtunut pitkälti miestenhuoneissa.

Marko Leinon yhdeksäs romaani Suo on pirstaleinen otos satavuotista Suomen tasavaltaa. Vuosilukujen mukaan nimetyt luvut eivät salli tavanomaista kronologiaa, vaan vuosikymmenten kokemuksia rinnastetaan, verrataan, näytetään kuinka kokemukset, puhetavat ja ylevät aatteet muuttavat muotoaan, nostavat päätään odottamattomissa paikoissa ja ajoissa.

Suon sirpaleista muodostuu kokonaisuus, joka ei ole suuri kansallinen kertomus, vaan satavuotinen hetteikkö, jossa ihmisten kohtalot välillä risteävät mutta useimmiten ollaan tavalla tai toisella yksin – jossa usein on parempi muistaa väärin koska todellisuus on sietämätön. Suurmiehiä syntyy ja kuolee tuolla jossain, mutta kukaan ei voi olla niin suuri ja uhkaava kuin oman ruokakunnan jäsenet.

Pirkko Soininen: Ellen, 2018
Tavoittelen totuutta, se on ainut totuuteni.

Firenze on Ellen Thesleffille enemmän kuin kaupunki. Se on ystävä ja rakastettu – 45 vuoden ajan.

Ellen on romaani, joka koostuu fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Ne ovat kuin siveltimenvetoja, jotka piirtävät särmikkään muotokuvan rohkeasta ja itsenäisestä naisesta.

Firenzessä Ellen palvoo vanhoja mestareita ja maalaa aamusta iltaan. Perheenjäsenet ja taiteilijaystävät vierailevat kaupungissa tiheään ja päiviä värittää kiihkeä suhde englantilaiseen teatteritaiteilija Gordon Craigiin. Silti mikään ei voi horjuttaa tärkeintä – intohimoa maalaamiseen.

16.2.2018

Heikkinen, Antti: Mummo, 2017
Kunnianosoitus suomalaiselle naiselle.
”1920-luku ei ollut mummolleni iloinen ja jazzaava eheytymisen vuosikymmen, eivätkä olleet tulevatkaan vuosikymmenet sellaisia, jollaisina niistä on opittu jälkikäteen puhumaan. Minun mummoni eli lapsuuttaan köyhässä ja kommunistisessa korpipitäjässä. Tavallinen maalaisnainen, historiaa kirjoittamaton ja lukematon, mutta sitä vahingossa tehnyt ja todistanut.”
Antti Heikkisen romaani Mummo on kertomus naisesta, joka pelkäsi Jumalaa, vihasi kommunisteja, vältteli rakas-sanaa kaikissa sen muodoissa ja piti yhtenä elämänsä suurimmista kohokohdista vuodenvaihdetta, jona Ragni Malmstén esitti hänen edessään elämää ja riepumattoa toisiinsa vertaavan laulun.

Kirja on kunnianosoitus suomalaiselle naiselle, suomalaiselle mummolle, toisenlaiselle Suomen historialle ja saatanallisen pahalle suomalaiselle luonteelle, jota kliseisesti sisuksi kutsutaan.

Veilleux, Meritta: Sovinto, 2017
Sovinto on kuulas ja raadollinen romaani erilleen viskatusta perheestä toisen maailmansodan myllerryksessä. Sen keskiössä on suomalainen Ingria, jonka tarinan kautta näytetään viattomuuden menetys ja sodan vaatimat uhraukset, mutta myös lämmön ja inhimillisyyden voima. Romaani muistamisesta, hyväuskoisuudesta, kohtuuttomista menetyksistä ja taiteen korjaavasta voimasta. Meritta Veilleux (Koivisto) on helsinkiläinen ja kansainvälisesti palkittu elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja. Häneltä on julkaistu ennen Sovintoa julkaistu kaksi romaania: Lontoolainen rakastaja (Otava, 2006) ja Poissa (Avain, 2011) sekä novelleja. Hän on toimittanut televisiodokumentteja sekä käsikirjoittanut ja ohjannut lyhytelokuvia, televisiosarjaa ja pitkiä fiktioelokuvia.

 

8.2.2018

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas, 2017
Ystävyys, intohimo, aikuiseksi kasvaminen – mestarillinen kolmen sukupolven kuvaus vie 1960-luvulta tähän päivään.

Alex ja Stella Rabellilta ei puutu mitään. Ainakin siltä kertojasta tuntuu kesällä 1969, jolloin hän saa kutsun sisarusten kesäparatiisiin. Hänestä tulee Alexin läheinen ystävä mutta Stellaan hän rakastuu.
Poikavuosina solmittu ystävyys kantaa halki seksuaalisen heräämisen ja nuoruuden myrskyjen aina kultaisiin menestyksen vuosiin ja niiden kääntöpuolelle.

Jälkeenpäin nuo viattomat onnen ajat saavat mustat kehykset. Kuva Rabellin täydellisestä perheestä rakoilee, kun kertoja joutuu vedetyksi heidän tummiin kuvioihinsa ja alkaa tuntea yhä suurempaa vierautta. Kuka petti kenet?

 

9.1.2018

Katja Seutu: Kuusilla mittaan aikaa, 2017
Kuusien luona seisominen ei ole romanttinen idylli. Kuusilla mittaan aikaa käsittelee aikaa, sen kulumista, kuluttamista ja sietämistä. Kirjoittava kulkija liikkuu vaihtuvissa vuodenajoissa ja paikoissa ja kohtaa hiljaisen läsnäolon, rajallisuuden ja katoavuuden.

Kirjoitin tyhjyydestä
kuin kahvikupista
jonka ihmiset
kohottavat huulilleen
ja maistavat.

Katja Seutu on Riihimäelläkin asunut, nykyään helsinkiläinen kirjallisuudentutkija. Kuusilla mittaan aikaa on hänen toinen runokokoelmansa.

20.12.2017

Franzèn, Peter: Särkyneen pyörän karjatila, 2017
Sydämellinen ja riemastuttavan hauska yhdenpäivänromaani isoäidin syntymäpäivistä, jossa oikein mikään ei mene suunnitelmien mukaan.

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua: perheen matriarkka Kaino täyttää 80 vuotta kotitilallaan. Paikalle tulevat kaikki Kainon aikuiset lapset ja lapsenlapset ja kortensa kekoon kantavat myös yllätysvieraat. Mutta jos juhlille oli käsikirjoitus, sitä ei näytä lukeneen kukaan, sillä iloinen jälleennäkeminen muuttuu pikkuhiljaa holtittomaksi sekamelskaksi.

Juhlapaikalle näyttää olevan vaikea päästä kolhuitta. Pihaa komistaa vanha traktori, jota koetetaan vähän väliä käynnistää. Vanhat kaunat pulpahtavat pintaan. Jostain löytyy pullo kirkasta, toinenkin. Uhkatilanteilta ei vältytä. Päästäänkö koskaan kakkuun asti?

Särkyneen pyörän karjatila hyväntuulinen ja riemastuttavan hauska yhdenpäivänromaani sukujuhlasta, jossa mikään ei oikein ota onnistuakseen. Se on Peter Franzénille täysin uusi avaus – hersyvä kansanomainen kyläkomedia, jossa ihmisten luonteiden ja käytöksen vajavaisuuksia katsotaan lämpimän huumorin lävitse.

 

Kalland, Ben: Vien sinut kotiin, 2017

Markus kasvaa tiukan uskonnollisessa mutta lämminhenkisessä perheessä kolmen siskonsa kanssa. Kesät kuluvat Porkkalanniemen kesäparatiisissa, talvisin itähelsinkiläisestä lähiöstä lähdetään soittotunnille tai seurakunnan kokouksiin. Lahjakas pikkusisko Ellen soittaa jo nuorena isojen orkestereiden solistina, ja hänelle odotetaan kansainvälistä uraa.

Kun Markus on aikuisuuden kynnyksellä, perhe hajoaa. Ellenin upeasti soiva viulu vaikenee, eikä kaksoissisko Carolan nimeä enää mainita. Markus lähtee Yhdysvaltoihin töihin ja jää sinne kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Vien sinut kotiin asettaa vastakkain uskonnon säännöt ja perheenjäsenten välisen rakkauden. Se kertoo sisarusten murenevista siteistä, yhteisön pelottavasta vallasta sekä läheisistä, joista tulee menneisyyden aaveita.

Tiheätunnelmainen ja kaunis esikoisromaani palkitsee hyvien tarinoiden ystäviä, jotka haluavat pohtia itsensä pettämistä, oman ajattelun löytymistä ja sitä, kuka vierelle viimein jää.

 

Kytömäki, Anni: Kivitasku, 2017
1959. Helenan viimeinen kesä on kuin Helena itse, pitkä ja arvaamaton. ”Minä en ole ihminen, minä olen tosikko”, 16-vuotias Helena ajattelee. Hän muuttaa Mustasaareen, lukee tutkimusmatkailijan kirjaa Pääsiäissaaresta ja haaveilee seikkailuista. Kesän lopussa alkaa kuitenkin toisenlainen matka.

1849. Sergei on uneksinut vallankumouksesta. Nyt hän seisoo Pietarissa teloituslavalla ja pelkää.

2012. Veka on menossa osastohoitoon, mutta antaakin linja-auton viedä hänet Louhurantaan, jossa suvulla on mökki. Pako on ainoa keino jäädä henkiin, ehkä. Veka ei vielä tiedä, että samoilla rannoilla on piileksinyt moni muukin. Menneisyys avaa silmänsä ja odottaa.

Anni Kytömäen Finlandia-ehdokkaaksi valittu Kultarinta (2014) oli ylistys metsälle. Kivitasku kuljettaa lukijansa veden ääreen ja kalliolle. Järkälemäinen sukupolviromaani on kirkkaasti ajattelevan kirjailijan rohkea puolustuspuhe mielen ja ruumiin vapaudelle. Teoksessa rinnastuvat järisyttävällä tavalla kallioperä ja ihmisen aivot, oma peruskalliomme. Kirja kuvaa eri vuosisadoilla eläneiden Helenan, Sergein ja Vekan elämiä. Osista rakentuu kokonaisuus, jonka palat saa koota kirjan sivuilta ja omasta mielestään.

 

Köngäs, Heidi: Sandra, 2017
Sisällissota pyyhkäisee kotipihaan ja murskaa tulevaisuuden.

Sandra ja Janne ovat pystyttäneet torpan Ylä-Väärin kulmalle, ja lapsiakin on siunaantunut. Kesken työteliään elämän se tulee, sota, ja Janne tempaistaan kaartiin. Sandra jää yksin huolehtimaan kaikesta, ja huomaa miten suhtautuminen häneen muuttuu. Ylpeys on nieltävä, jos leivän syrjässä aikoo pysyä. Mutta paljon pahempaa on edessä.

Kalmanhajuinen kevät avautuu toisin Sandran tyttärentyttärelle, joka lähes sata vuotta myöhemmin tutkii vanhoja muistiinpanoja. Hän on oppinut, että vaikeneminen on kultaa eikä kipeistä asioista puhuta. Kaikki mennyt on äkkiä läsnä, järkyttävänä. Miksi ihmismieli pehmenee anteeksiantoon niin hitaasti?

Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma, 2017Muistelmat, joita Mannerheim ei itse halunnut kirjoittaa. Mannerheim ja saksalainen suudelma on Juha Vakkurin ensimmäinen romaani 20 vuoteen ja samalla uusi aluevaltaus: intensiivinen historiallinen kertomus Suomen todellisista vaaran vuosista. Teos piirtää tuoreen kokovartalokuvan Suomen ensimmäisestä suurmiehestä, joka pelasti maamme kahdesti, ellei kolmesti.

Kirja on romaaniversio Vakkurin samannimisestä näytelmästä, joka tuli lokakuussa 2017 ensi-iltaan Helsingin Kaupunginteatterissa.

”Kun minä, Carl Gustaf Emil Mannerheim, joulukuussa 1917 palasin Odessasta Suomeen, olin ensimmäistä kertaa 30 vuoteen siviilimies. Olin juuri saanut potkut Neuvosto-Venäjän armeijasta. Koska minulla ei ollut tulevaisuutta Venäjällä, minulle jäi kolme mahdollisuutta: muuttaa Puolaan, Ranskaan tai Suomeen. Lähdin Suomeen, koska sieltä olisi lyhin matka palata takaisin Pietariin sitten kun bolshevikit olisi syösty vallasta. Olin vannonut uskollisuudenvalan tsaarille. Sitä ei yksi vallankumous tehnyt tyhjäksi. Kaikki meni toisin kuin olin suunnitellut. Minä opin tuntemaan mitä saksalainen suudelma merkitsi.”

 

14.11.2017

Kristiina Vuori: Filippa, 2017
Filippa Fleming, vallasnainen veljensä varjossa. Nuijasodan tukahduttaneen Klaus Flemingin nimi on jäänyt historiaan, mutta kuka muistaa hänen hennon, sisukkaan sisarensa Filippan? Filippa varttuu kahden voimakastahtoisen isoveljen varjossa. Kartanollaan Yläneellä Filippa on herratar, jota tottelevat lukuisat palvelijat ja lampuodit. Hänen karjansa on satapäinen, hän kasvattaa friisiläisratsuja ja vahvistaa käskynsä omalla sinetillään. Mutta omaa elämäänsä Filippa ei hallitse. 1500-luvun lain mukaan Klaus on sisarensa holhooja ja päättää tämän tulevaisuudesta. Miksi Klaus ei salli sisarelleen avioliiton onnea? Pelkääkö veli perintömaiden puolesta? Vai onko kyseessä jotain muuta, pahaenteisempää? Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Aiemmassa teoksessa Kaarnatuuli Vuoren päähenkilönä oli ensi kertaa historiallinen henkilö, ja tähän onnistuneeseen ratkaisuun Vuori on päätynyt myös kuudennessa romaanissaan Filippa.

 

Jari Olavi Rantala: Tuntematon sotilas – Elokuvakirja, 2017
Sukellus suomalaisen suurelokuvan ytimeen. Kirja on poikkeuksellinen matka Aku Louhimiehen ohjaaman elokuvan tekemiseen, sen kuvauspaikoille ja kameran taakse. Runsaasti kuvitettu teos avaa suomalaisten rakastaman tarinan uuden elokuvaversion pala palalta ja kertoo työskentelystä Suomen oloissa poikkeuksellisen suuren tuotannon kuvauksissa. Elokuvaa on kutsuttu taianomaiseksi taidemuodoksi, kirjoitetun tarinan eläväksi tekemiseksi. Todellisuudessa elokuvan teko on luovuutta, tahtoa ja ammattitaitoa. Kovaa työtä.

Tämän kirjan pääosissa ovat elokuvanteon ammattilaiset, joiden työ jalostuu lopulta katsojan ainutlaatuiseksi kokemukseksi. Käsikirjoittaja Jari Olavi Rantala on seurannut elokuvan tekoa kuvausjakson ajan ja päässyt aitiopaikalta seuraamaan, miten Väinö Linnan sotaklassikko muovautuu elokuvaksi nyt kolmatta kertaa.Jari Olavi Rantala on riihimäkeläinen Jussi-palkittu käsikirjoittaja ja kirjailija. Hänellä on yli vuosikymmenen kokemus elokuvien ja tv-sarjojen käsikirjoittajana.

Tuntematon sotilas on hänen neljäs yhteinen elokuvansa ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa. Rantala on ollut lisäksi käsikirjoittajana elokuvissa Paha Maa, Käsky ja 8-pallo. Elokuvien lisäksi Rantala on työskennellyt tv-draaman parissa. Hän on kirjoittanut jaksoja sarjoihin Syke, Kynsin hampain, Brändärit ja Virta. Parhaillaan on tekeillä myös uusi 12-osainen rikossarja. Rantala on kirjoittanut Johnny Knigan kustantamana rikosromaanin Premium Bananas ja novellikokoelman Varasuunnitelma.

 

11.10.2017

Markku Hattula & Abdirahim Husu: Minä Husu, suomalialainen, 2017
Suosittuna radiopersoonana ja poliitikkona tunnetuksi tulleen Husun tarina hänen itsensä kertomana.

Yksin lapsipakolaisena Somaliasta Kenian kautta Suomeen. Afrikan lämmöstä koleaan Pohjolaan kummallista kieltä puhuvien ihmisten hoteisiin. Elämän ensimmäinen lentomatka ja ensimmäinen putkayö Suomessa, sieltä vastaanottokeskukseen. Puolessa vuodessa suomen kieli hallintaan ja peruskouluun.

Laivasiivoojasta konsultiksi, poikamiehestä perheenisäksi, vihaisesta nuoresta miehestä poliittiseksi vaikuttajaksi, koulukiusatusta toisten auttajaksi.

Abdirahim Husun matka Somalian sotatantereelta Suomen kansalaiseksi on selviytymistarina vailla vertaa.

”Suomalaisuus minussa on täsmällisyyttä ja ahkeruutta, somalialaisuus perhekeskeisyyttä ja välittämistä. Olen siis suomalialainen.”


15.9.2017

Nesse, Håkan: Taivas Lontoon yllä, 2017
Vakoilujuttu, rakkaustarina vai jotakin aivan muuta? Nesser punoo uskomattomia juonenkäänteitä tiiliskiviromaanissaan, jonka päähenkilöistä yksi on Lontoo, tuo ikuinen kaupunki. Håkan Nesser tarjoaa lukijalle täyteläisen kattauksen jännitystä romaanissaan Taivas Lontoon yllä.

Kuolemansairas Leonard Vermin matkustaa entiseen kotikaupunkiinsa Lontooseen viettääkseen siellä 70-vuotisjuhlaansa hänelle tärkeimpien ihmisten kanssa. Osalla kutsutuista tosin ei ole aavistustakaan, kuka Leonard on ja miksi heidät on kutsuttu. Kuka oli salaperäinen Carla, joka antoi Leonardille suljetun kirjekuoren Trafalgar Squarella vuonna 1968 ja veti samalla tämän mukaan itäeurooppalaisen vakoilurenkaan toimintaan? Miten Lontoota piinaava sarjamurhaaja The Watch Killer liittyy kuvioon?

Runsaassa ja arvoituksellisessa romaanissaan Nesser järjestää yllätyksiä niin lukijalle kuin kirjan henkilöillekin. Ruotsalainen Håkan Nesser (s. 1950) on yksi pohjoismaisen rikoskirjallisuuden merkittävimpiä nimiä. Suomessa hänet tunnetaan parhaiten Barbarotti- ja Van Veeteren -sarjoistaan. Taivas Lontoon yllä on Nesserin kaupunkisarjaan sijoittuva itsenäinen teos. Alkuteos: Himmel över London.

 

Palmgren, Reidar: Kirpputori, 2016
Synkänhauska romaani nelikymppisestä miehestä, jolla on hyvä käsitys itsestään.
Kimmo Saarinen heräilee kaverinsa sohvalta. Hän on lähtenyt kotoa ovet paukkuen avopuolisonsa tekosista pöyristyneenä, mukanaan vain poikansa tyyny ja repullinen sekalaisia tavaroita. Kaikki muutkin tuntuvat olevan Kimmoa vastaan, kun hän parin päivän sisään saa tällin nenään ja täitä päänahkaan, menettää vähät rahansa ja joutuu vastoin tahtoaan nettijulkkikseksi. Mutta onneksi on lämminsydämisen Katariinan pyörittämä kirpputori, josta eksynyt mies saa latausta niin puhelimeensa kuin muihinkin voimavaroihin.Vähitellen lukijalle valkenee totuus jos toinenkin, mutta niin valkenee Kimmollekin.

 

Winman, Sarah: Merenneidon vuosi, 2016
Aikuisten satu antaa toivoa. Lohdullinen kertomus rakkaudesta, merestä ja pitkästä elämästä. Winmanin romaani on viehättävä tarina rakkaudesta ja vaikeuksien voittamisesta.

Marvellous Ways on vanha nainen, joka asuu asuntovaunussa Cornwallissa meren rannalla. Aallot ovat aikoinaan vieneet hänen äitinsä, mutta ne ovat myös tuoneet Marvellouksen kotisatamaan rakkautta, ravintoa ja unelmia. Yhdeksänkymppinen Marvellous rakastaa edelleen merta ja sukeltelee alasti aallokossa tähtien ja kuun valossa. Merenneidon vuosi on mielikuvituksellinen mutta koskettava kuvaus yksinäisyydestä, vaikeasta rakkaudesta, lapsettomuudesta, sodan haavoista, mutta ennen kaikkea hurjasta elämännälästä.

Sarah Winman (s. 1964) on englantilainen näyttelijä ja kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Kani nimeltä jumala sai suuren suosion ja Winman palkittiin mm. New Writer of the Year -palkinnolla.

 

 

 

Nuortenkirjat – Nuorten arkistoon

7.5.2018

Laura Lähteenmäki: Yksi kevät, 2018
Laura Lähteenmäki tuo uutuusromaanillaan vuoden 1918 tapahtumat nuorten lukijoiden ulottuville. Tapahtumat sijoittuvat Tampereelle ja etenevät keväästä syksyyn. Sota ja kurjuus kuvataan raadollisesti, mutta samalla kauniin herkästi. Lähteenmäen taitavasti käyttämä kielellinen kontrasti tekee kirjasta erityisen vaikuttavan.

Päähenkilöinä on viisi tehtaantyttöä. He ovat lähes lapsia vielä, 15-16-vuotiaita. Työt kenkätehtaalla ovat loppuneet ja tytöt toimivat punaisten hoitajina valkoisilta vallatussa huvilassa. Tytöt tekevät sen minkä kouluttamattomina ja kokemattomina osaavat, mutta se ei paljon ole, kun ruokaa ja hoitovälineitään ei juuri saada. Kaikilla tytöillä on oma taustansa ja sota koskettaa heitä myös henkilökohtaisesti.

Kun punaisten tilanne pahenee, joutuvat tytötkin tarttumaan aseisiin. Siinä ei käy hyvin. Ääneen kirjassa pääsevät hiljainen Aada ja tarmokas Bea. Molemmilla on unelmia tulevaisuudestaan ja kaikesta huolimatta nuori mieli halajaa myös rakkautta, mutta onko sekin kuolemaantuomittua näissä olosuhteissa? Onko tytöillä mitään tulevaisuutta, kun henkiinjäämisestäkään ei ole takeita?

 

6.4.2018

Kristina Ohlsson: Lasilapset, 2018
Jännitystrilogian ensimmäinen osa. Billie muuttaa äitinsä kanssa uuteen taloon. Isä on kuollut ja äiti haluaa vaihtaa maisemaa. Uusi koti on jo ulkonäöltään luotaantyöntävä, kuin kummitustalo. Outoa on myös, että talon edellisille asukkaille on näyttänyt tulevan äkkilähtö; kaikki heidän huonekalunsa ovat jääneet taloon.

Billie ei pidä talosta yhtään. Siinä on jotain todella kammottavaa. Eräänä yönä tyttö herää siihen, että ikkunaan koputetaan, mutta sen takana ei näy ketään. Muutakin pelottavaa tapahtuu: vierashuoneen lamppu heiluu aina välillä itsestään ja esineitä siirtyy paikoiltaan kenenkään koskematta. Äiti ei huomaa näitä outouksia ja suuttuu, kun Billie yrittää niistä hänelle kertoa.

Kirjastossa Billie kohtaa vanhan naisen, joka osaa kertoa lisää talon kammottavista tapahtumista. Ne kuultuaan lukijakin on sitä mieltä, että talosta on päästävä pois. Hän kerää rohkeutensa ja ryhtyy ystäviensä Aladdinin ja Simonan kanssa selvittämään talon arvoitusta. Mutta keitä olivat kirjalle nimen antaneet lasilapset?

 

9.2.2018

Jukka Behm: Pehmolelutyttö, 2017
Finlandia Junior -ehdokkuudesta kisannut esikoisteos kuvaa rankkaa aihetta taitavasti, ajatuksia herättäen ja mässäilemättä.

Emilia on peruskoulun yhdeksäsluokkalainen tunnollinen koulutyttö. Hän asuu pienessä radanvarsikaupungissa ja haaveilee sisustusarkkitehdin ammatista. Sitä varten hän haluaa menestyä koulussa hyvin ja siksi kahdeksikko todistuksessa on pelkkä häpeätahra. Emilian perhe on ylemmän keskiluokan ydinperhe: hänellä on isoveli ja vanhemmat arvostetuissa ammateissa. Rivitalokoti on kuin suoraan sisustuslehdestä. Mutta Emilialla on salaisuus, jonka hän paljastaa vain rakkaille pehmoleluilleen.

Kaikki alkaa sattumasta. Emilia pyytää äidiltä rahaa matkustaakseen kesällä ystävänsä kanssa Tukholmaan konserttiin. Äiti kehottaa tytärtä menemään töihin, jotta saisi rahat kasaan. Kuumana kesäiltana Emilia törmää keskustan puistossa mieheen, joka tarjoaa rahaa katselemisesta. Pian tyttö ymmärtää, mistä on kyse ja miten helppoa on saada rahaa, jos on nuori ja nätti.

Emilia etsii asiakkaansa netistä. Ja niitä riittää. Hänellä on jotain, mitä miehet haluavat katsoa ja koskea. Ja hän päättää, mitä hänelle tehdään ja kuinka pitkälle mennään. Hän hallitsee tilanteen. Vai hallitseeko? Koskettava ja uskottava kuvaus aikuisten läsnäoloa kaipaavasta lapsesta, jolla on kohtalotovereita enemmän kuin haluamme uskoakaan.

 

Marja-Leena Tiainen: Kyttäyskeikka (selkokirja), 2018
Selkokielinen dekkari eikä yhtään hullumpi lyhyydestään huolimatta.

Viisitoistavuotias Niko on yritteliäs nuori mies; hän ansaitsee rahaa jakamalla koulun jälkeen ilmaisjakelulehtiä. Isoveli Juuso on toista maata. Hän on amiksessa, mutta lintsaa, ryyppää ja on ainaisessa rahapulassa. Juuso viettää myös paljon aikaa epämääräisessä porukassa. Niko on huolissaan veljestään. Valoa Nikon elämään tuo luokkatoveri Maria; suloinen tyttö, johon Niko on palavasti ihastunut, mutta jota hän ei uskalla lähestyä.

Kun Juuso ostaa kalliin tietokoneen lahjaksi poikien isälle, aavistaa Niko todella pahaa. Vähän aikaa sitten paikkakunnalla on alkanut murtojen sarja. Onko Juuso sekaantunut siihen? Lehdenjakoreissullaan Niko saa vihiä seuraavasta murtokeikasta. Nuori mies joutuu tilanteeseen, joka olisi vaikea meille kelle hyvänsä. Hän haluaa estää ryöstön, mutta saatteleeko hän samalla veljensä vankilaan?

 

 

Lastenkirjat – Lasten arkistoon

7.5.2018

Maarit Nurmi: Musta tulee sankari (Eemun tarinoita : 1), 2018
Uuden nopealukuisen huumorikirjasarjan aloitusosa Ellan ja Neropatin päiväkirjan hengessä. Lyhyitä kappaleita ryyditettynä sarjakuvamaisin piirroksin ja puhekuplin.

Eemu on jotakuinkin kymmenvuotias aivan tavallinen poika. Hänen perheeseensä kuuluvat äiti, isä ja viisivuotiaat kaksoissiskot Malla ja Mella sekä hiljattain syntynyt pikkuveli ja Jaska-koira. Eemu iloitsee, että perheeseen on tullut toinen poika. Eihän sitä nyt aina jaksa pikkusiskojen prinsessaleikkejä. Pikkuveljeään varten Eemu ryhtyy pitämään päiväkirjaa, jotta veli saa isompana tietää, mitä hän pienenä teki. Mutta eiväthän vauvat tee muuta kuin syövät, itkevät ja nukkuvat! Se on nopeasti selostettu. Niinpä Eemu päätyy pitämään päiväkirjaa omasta elämästään.

Eemu on jännässä iässä, koska hän on aikuisten mielestä yhtä aikaa liian pieni ja tarpeeksi iso. Liian pieni saamaan kovasti toivomaansa segwaytä, mutta tarpeeksi iso huolehtimaan Jaskan ulkoilutuksesta. Outoa. Eemun parhaat kaverit ovat Aleksi ja Mico, joille Eemu voi kertoa lähes kaiken. Eemun luokalla on myös maailman ihanin tyttö Emilia, mutta sitä ei nyt voi edes parhaille kavereillekaan kertoa! Luokalla on myös Nyrkki-Taisto, joka on kaikkea muuta kuin ihana. Monenlaista väärinkäsitystä, kommellusta ja noloa tilannetta ehtii tässä kirjassa tapahtua. Sarjan toinen osa ilmestyy jo syksyllä.

 

Reetta Niemelä & Emmi Jormalainen: Uljas ja surullinen Sandra, 2018
Helppolukuinen sarja johdattaa lukijansa paitsi hevosten maailmaan myös tunnetaitojen saloihin. Kyseessä on romaanisarjan kolmas osa. Tikkumäen tallista on aikaisemmin ilmestynyt myös kolme kuvakirjaa.

Eletään syksyä ja Iiris iloitsee, kun Tikkumäen tallin ponikerho alkaa taas pyöriä. Hän tapaa kaikki ystävänsä ja ihanat ponit. Ihanin niistä on Uljas, jonka jälleennäkeminen onkin mieleenpainuva. Tyttö ja poni todella pitävät toisistaan! Hieman huolta sekä lapsissa että aikuisissa herättää kuitenkin se, että lähistölle on avattu toinenkin, Isomäen talli. Uhkaako se Tikkumäen olemassaoloa, jos kaikki ratsastajat nyt menevätkin sinne?

Eikä siinä vielä kaikki: Isotalon laitumella lapset näkevät suomenhevostamma Sandran, joka on ilkeä ja vihainen. Sitä on vaikea lähestyä, koska se saattaa näykkäistä kipeästi. Iiris kuitenkin huomaa Sandran jalassa kipeän haavan ja näkee hevosen katseesta, että kaikki ei ole hyvin. Mitä se yrittää viestittää? Pystyykö Iiris auttamaan Sandraa ja pelastamaan sen teurasautosta?

 

6.4.2018

Magnus Ljunggren: Kovaa peliä (Futaajat : 4), 2018
Neljäs osa nopealukuisesta, ruotsalaisesta Futaajat-jalkapalloseurasta. Seurassa pelaa sekä tyttöjä että poikia ja joka osassa keskitytään joukkueen eri pelaajaan. Siksi kirjat voi lukea missä järjestyksessä vaan. Tällä kertaa päähenkilönä on Tiina.

Tiina rakastaa jalkapalloa niin paljon, että nukkuukin joukkueen pelipaita päällä. Mitään muuta hän ei haluaisi tehdäkään ja tyttö onkin todella hyvä pelaaja. Hän pystyy pomputtelemaan palloa jalkansa päällä 74 kertaa ja se on koko joukkueen ennätys!

Nyt Tiina hälytetään apuun, kun poikien pelistä puuttuu pelaaja. Peli sujuu hyvin kentällä, mutta katsomossa erään vastustajan isä aiheuttaa ongelmia. Mies halveksii ja pilkkaa Tiinaa, koska tämä on tyttö, vaikka Tiina tekee hienon maalin vapaapotkusta. Ja vielä pahempia ongelmia on tulossa.

 

Tittamari Marttinen & Terese Bart (kuv.): Eläinpuiston sankarit (Leon lemmikkiuutiset), 2018
Jälleen uusi, värikäs osa eläinrakkaista Leosta ja hänen ystävistään Sannista ja Veetistä. Tällä kertaa kaverukset matkaavat mummolaan, jossa on jo käyty sarjassa aikaisemminkin. Mukana myös lemmikit: Pähkinä-koira, Rusina-kissa ja Vilma-marsu.

Mummolassa on tiedossa jännittävää ohjelmaa; läheiseen eläinpuistoon on syntynyt pieni jääkarhunpentu, Sasu. Sitähän on päästävä katsomaan. Samalla tavataan niin paljon muitakin metsän eläimiä, mm. suloisia pikku villisikoja. Lukijakin ihan innostuu ja alkaa miettiä ovatko ystävykset Ähtärin vai Ranuan eläinpuistossa. Mutta ehtivätpä kaverukset tehdä pari sankaritekoakin reissullaan. Mitä ne ovat ja miten heidät palkitaan?

 

Leila Saarivirta: Nukkumatin vastaisku, 2018
Nukkumatti on todella hämmästynyt, kun huomaa ettei häntä löydy Huippuhahmot-kisan kymmenen parhaimman joukosta ja löytyykö ollenkaan? Me Fantastiset -lehti on järjestänyt kisan vuosittain ja ykkösenä on odotetusti komeillut aina Joulupukki, mikä on Nukkumatista vähän epäreilua; Joulupukki kun työskentelee vain yhtenä päivänä vuodessa. Toisena kisassa on ollut Hammaskeiju ja sen jälkeen tietysti Nukkumatti. Mutta ei tänä vuonna! Nukkumatti alkaa vastaiskuun.

Ensiksikin pitäisi ymmärtää, että Nukkumatin ulkonäkö ei vastaa sitä tavattoman vanhakantaista käsitystä, mikä Nukkumatista edelleen on. Hän ei ole 100-vuotias ukkeli sinisine nuttuineen ja valkeine partoineen, ei todellakaan. Eikä hänellä ole niitä hienoja kulkuneuvojakaan. Mutta unihiekka on kimaltelevaa ja tehokasta unipyörrettä, jolla saa vastahakoisimmankin taaperon nukkumaan.

Nukkumatti päättää ystävänsä Pahkuran kanssa aloittaa aivan uuden aikakauden saavuttaakseen jälleen suosion. Sunnitelmaan kuuluvat blogin pitäminen ja Pahkura aloittaa myös You Tube -kanavalla oman Pakaralandia-ohjelman esittämisen. Tuleeko Nukkumatista jälleen suosittu ja miten käy Pahkuran?

 

Philip Reeve & Sarah McIntyre (kuv.): Shen ja mopsit, 2018
Shen on elänyt koko elämänsä laivalla. Hänet on pienenä pelastettu sinne sateenvarjon päältä kellumasta. Niin pitkään kuin muistaa, hän on tehnyt laivan keittiössä messipojan hommia. Eli tiskannut ja siivonnut. Mutta nyt tapahtuu jotain kamalaa: meri jäätyy ja laiva haaksirikkoutuu. On tullut tositalvi; sen kokee jokainen vain kerran elämässään.

Shen ja laivalla mukana olleet kuusikymmentäkuusi pientä mopsia pelastuvat pieneen Jäänperän-kylään. Siellä Shenin ja koirat pelastaa Shika-niminen tyttö.

Shika kertoo kilpailusta, johon voi osallistua vain kerran elämässään eli silloin, kun tositalvi on saapunut. Hänen vanha ja sairas isoisänsä on osallistunut siihen ja kertonut hurjia tarinoita retkestään. Siinä matkataan reellä kauas pohjoiseen, Pohjanukon palatsiin maailman laelle.

Shika ja Shen päättävät lähteä mukaan kilpailuun ja valjastavat reen eteen kaikki kuusikymmentäkuusi mopsia. Matkasta tulee vaarallinen eivätkä kaikki kilpailijat pelaa rehellistä peliä. Suloinen ja jännittävä saturomaani runsain kuvituksin.


8.3.2018

Lasse Anrell & Anna-Karin Garhamn: Kotikenttien kingi (Futisjunnut; 2), 2018
Toinen osa helppolukuisesta, kivasti kuvitetusta jalkapallokirjasarjasta. Ali, Bruno ja Emma pelaavat tukholmalaisessa Hammarbyn jalkapallojoukkuessa. He harjoittelevat nyt erityisesti harhauttamista ja vastustajan harhautusten ennakointia. Se ei olekaan helppoa. Samoin kuin ei ole pääpuskukaan ja se myös sattuu aika lailla. Mutta urheilijan on kestettävä myös kipua.

Harjoitusten lisäksi joukkueella on tiedossa muutakin mukavaa. He pääsevät aikuisten otteluun saattamaan pelaajia kentälle; kohtaavat maailmantähtiä ja saavat astua heidän kanssaan isolle areenalle yleisön huutaessa. Mahtavaa!

Sen lisäksi joukkueella on oma, iso kansainvälinen turnaus Göteborgissa. Mukana on 73 maata ja peräti 1660 joukkuetta. Ja yleisöä on isolla stadionilla 20 000! Kerrassaan hienoa. Mutta myös todella jännittävää.

 

Isabella Halvarsson, Margareta Nordqvist (kuv.): Täplä saa vainun, 2018
Helppolukuinen, sympaattinen ja jännittäväkin sarja jackrusselinterrieri Täplästä saa jatkoa. Täplän elämän alku ei ollut helppo, sillä se kaapattiin pienenä pentuna kotoaan Baltiasta emonsa ja sisarustensa luota ja salakuljetettiin Suomeen. Ties mitä pikku nartulle olisi tapahtunut, jolleivät tullimies Iisakki ja Karri-poika olisi sitä pelastaneet. Nyt Täplä asuu Karrin ja siskonsa Maisan kotona hyvissä olosuhteissa.

Silti tässäkin osassa Täplä joutuu taas hämäräperäisen tapauksen kanssa tekemisiin. Koira on Iisakilla hoidossa ja he lähtevät syrjäiselle saarelle selvittämään harvinaisen ja rauhoitetun kasvin varkautta. Täplän hyvä vainu on tarpeen vielä kirjan lopussa toisenkin tapauksen selvittämisessä.

 

Katja Richert & Nina Dulleck (kuv.): Fanni-noita ja taikakakku (Kirjatiikeri), 2018
Kirjatiikeri on kiva, värikäs ja tavutettu kirjasarja lukemaan opetteleville. Teksti on kirjoitettu tikkukirjaimin. Sarjassa on ilmestynyt tarinoita monista eri aiheista.

Tämä kirja kertoo Jennistä ja hänen luokastaan. Jennin paras ystävä on Fanni. Eikä Fanni olekaan kuka tahansa vaan ihan oikea noita. Jennin luokkakaverit tietävät Fannin salaisuuden, mutta opettajalle sitä ei saa kertoa!

Jennin luokka on valittu huolehtimaan kevätjuhlien tarjoilusta. Siinäpä vasta hommaa! Fanni tulee mukaan auttamaan ja taikoo juhliin vaikka mitä: hauskan popcorn-koneen ja upean täytekakun. Rehtori maistaa kakkua ensimmäisenä. Mutta voi kauhistus, joku on mennyt pieleen, kun kakkua syötyään rehtori alkaa puhua oudosti. Mikä nyt neuvoksi? Saako taian peruttua?

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 1 Kyllä 2 Ei 1