Yleinen

Kaupunginjohtajan vastauksia kulttuuritoimijoiden vetoomukseen

Näyttelijä Risto Autio ym. kirjoittivat lauantain 12.5.2018 Aamupostissa Riihimäen kulttuuritoimen säästöistä. Kirjoituksesta käy selvästi ilmi, etteivät kirjoittavat ole perehtyneet siihen, mitä Riihimäellä selvitetään ja miksi.

Riihimäen kulttuuripalvelut (kuten liikuntapalvelutkin) on mitoitettu huomattavasti suuremman kaupungin tai väestöpohjan tarpeisiin. Vaikka kaupunki päätyisi sopeuttamaan kulttuuriin kohdistuvia panostuksia saman kokoluokan kaupunkien keskimääräiselle tasolle, ei se tarkoittaisi kirjoittajien pelkäämää asumislähiökehitystä.

Keskeisiin kulttuuripalveluihin kytkeytyy Riihimäellä nettokustannusten lisäksi merkittäviä kiinteistöjen korjausvelka- ja investointipaineita. Näillä talouden reunaehdoilla ”kaikkea nykyisenlaisena nykyisissä tiloissa kaikille” -skenaario ei ole kovin realistinen.

Kaikissa tapauksissa joudumme luopumaan huonoista tiloista ja keskittämään toimintoja harvempiin tiloihin. Näin voimme muodostaa parempaan käyttöasteeseen ja vaikuttavuuteen tähtääviä kokonaisuuksia. Tämä kiinteistö- ja korjausvelkahaaste koskee yhtä lailla kaikkea palvelutuotantoa

Kirjoittajat eivät ole kiinnittäneet huomiota siihen tärkeään tosiseikkaan, että kaupunkiemon tilinpäätökset ovat olleet jo yli 10 vuotta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alijäämäisiä ja kaupunki kuuluu Suomen velkaantuneimpien joukkoon.

Kaiken nykyisen säilyttäminen esittämättä mitään vaihtoehtoista ratkaisumallia (tai rahoitusmallia) ei siis ole tie, jolla voimme edetä. Tämän vuoksi Riihimäen kaupungilla on vireillä useita selvityksiä, joiden valmistuttua päätöksenteossa voidaan arvioida tarkoituksenmukaisimpia etenemismalleja. Näitä vireillä olevia selvityksiä ovat mm. kaikkia kaupungin palveluita koskeva palveluverkkoselvitys, museoselvitys, liikuntatoimen yhtiöittämisselvitys, Metsästysmuseon kiinteistöselvitys, teatteriselvitys jne…

Tavoitteena on löytää tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, jotka palvelevat kestävällä tavalla tulevaisuutta. Luovat ideat ja toimintaympäristön muutos on tarpeen huomioida. Ihmisten kiinnostusten kohteet muuttuvat, samoin palveluiden vaikuttavuus.

Näiden raskaiden, mutta tärkeiden kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tuottamisessa olisi tarpeellista, että ainakin Loppi ja Hausjärvi, mutta mikseivät myös muut kunnat lähistöltä, ryhtyisivät rahoittamaan osansa näistä palveluista. Näin niiden vetovoimaa ja markkinointikytkentää voitaisiin vielä paremmin kehittää. Valitettavasti nykyisessä kuntarakenteessa se lienee utopiaa. Jos Riihimäen seutu olisi samaa kaupunkia, edellytykset näiden palvelujen turvaamiseen kestävällä tavalla olisivat merkittävästi paremmat.

On syytä huomioida, että maakuntauudistus ajaa rahoitusasemamme vielä vaikeampaan tilanteeseen. Kaupungilla on kerääntynyttä korjausvelkaa myös kaupunkikuvaan vaikuttavista asioista kuten katujen ja julkisten alueiden osalta.

Seuraavat vuodet ratkaisevat myös kaupungin kyvyn satsata oikeisiin kehittämiskohteisiin väestökehityksen kääntämiseksi. Vetovoima syntyy monista asioista, kuten tärkeistä kulttuuripalveluista, mutta kehityksen suuntaa voidaan kääntää vain, jos – ja kun – talouden reunaehdot saadaan kuntoon, saavuttaen näin liikkumavaraa myös näihin ei-lakisääteisiin toimintoihin panostamiseen.

Rakentavin keskusteluterveisin,

Sami Sulkko

Riihimäen kaupunginjohtaja


,


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 0 Kyllä 2 Ei 0

Kommentit on suljettu.