Riihimäki

 

Riihimäen asemakaavoituksen historiaa

 

  Ensimmäinen asemakaava

Tulevat riihimäkeläiset anoivat keväällä 1915 että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri suhtautui myötämielisesti hankkeeseen ja kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa.

Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta.

Andersin laati ensimmäisen asemakaavan, joka valmistui tammikuussa 1916. Asemakaava julkaistiin Riihimäen Sanomissa, jotta kaikki olisivat voineet tutustua siihen.

Andersin toimi Oulun lääninarkkitehtina työn aikana. Hän oli opiskellut Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa ja valmistunut arkkitehdiksi  Suomen Polyteknillisestä Opistosta 1907. Opisto muuttui Teknilliseksi Korkeakouluksi seuraavana vuonna.

 osakopio2 pieni 

Arkkitehti Harald Andersin ja osa Riihimäen ensimmäisestä asemakaavasta. Ensimmäiseen asemakaavaan voi tutustua kaupungintalon tietotuvassa, osoitteessa Kalevankatu 1, Riihimäki.

 

  Toinen asemakaava

Andersinin asemakaavan toteuttamisessa ei päästy juuri alkua pidemmälle, kun todettiin ettei se enää soveltunut nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Taajaväkisen yhdyskunnan järjestyslautakunta teki sopimuksen Eliel Saarisen toimistossa käytännön oppinsa saaneen arkkitehti, myöhemmin professori, Otto-Iivari Meurmanin kanssa. Professori Meurman julkaisi alan ensimmäisen suomalaisen oppikirjan "Asemakaavaoppi" vuonna 1947.

Marraskuussa 1921, ennen kauppala-ajan alkua, asemakaavaluonnos oli riihimäkeläisten tarkasteltavana. Erinäisten muutosten takia asemakaavan lopullinen valmistuminen venyi, kunnes sisäasiainministeriö vahvisti sen huhtikuussa 1925.

Otto-Iivari Meurmanin laatiman asemakaavan pienoismalli on nähtävillä kaupunginmuseon perusnäyttelyn yhteydessä.   

Osa professori Otto-Iivari Meurmanin (1890-1994) laatimasta Riihimäen kauppalan asemakaavasta. Alkuperäisiä asemakaava-asiakirjoja säilytetään Riihimäen kaupunginmuseossa.

 

  Riihimäen asemakaava-arkkitehdit

1.1.2008 alkaen kaavoituspäällikkö

  • arkkitehti Antti Iltanen
  • arkkitehti Katri Tulkki
  • arkkitehti Risto Kärkkäinen
  • arkkitehti Raija Seppänen
  • arkkitehti Harri Hietanen
  • arkkitehti Raija Niemi

 

Lähteet: Jouko Hoffrén, Kalevi Penttilä: Riihimäen Historia I, 1979, http://fi.wikipedia.org/wiki/Harald_Andersin