8.9 - 25.11.2007 Kosketuksia - Touches. Suomalaista ja kansainvälistä grafiikkaa ja veistoksia Riihimäen Taidemuseon kokoelmista.

Grafiikka on taiteilijan kosketuksia materiaaliin toisen materiaalin kautta, välittyviä kosketuksia.

Näyttelyssä nähdään Riihimäen Taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelman
vähemmän esillä olleen laajan grafiikka- ja veistoskokoelman aarteita. Esillä on suomalaista ja
kansainvälistä grafiikkaa ja veistoksia 1800- ja 1900-luvuilta.

Mukana on maailmantaiteen mestareita, kuten Marc Chagall, Fernand Léger, Joan Miró, Georges
Braque, Henri Matisse ja Pablo Picasso. Näyttelyssä on edustettuna myös pohjoismaista ja
suomalaista grafiikkaa parhaimmillaan eli teoksia mm. Anders Zornilta, Louis Sparrelta, Axel
Gallénilta (Akseli Gallen-Kallela), Hugo Simbergiltä ja A.W. Finchiltä sekä uudempaa suomalaista
grafiikkaa viime vuosikymmeniltä taidemuseon Mirika ja Seppo Hilpon kokoelmasta.

Näyttely antaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin taidegrafiikan tekniikoihin ja tapoihin. Näyttelyssä
on mukana mm. litografioita, serigrafioita, puupiirroksia, monotypioita ja etsauksia.

Kokonaisuutta täydentävät taidemuseon kokoelmiin kuuluvat veistokset mm. seuraavilta taiteilijoilta: Wäinö Aaltonen, Gunnar Finne, Emil Halonen, Matti Haupt, Viktor Jansson, Ahti Lavonen, Essi Renvall, Sakari Tohka ja Ville Vallgren.

Suomalainen taidegrafiikka on aina liittynyt grafiikan kehitykseen muualla maailmassa. Suomalaisen
taidegrafiikan ensimmäisen nousukauden jalanjäljet vievät eurooppalaiseen 1800-luvun taidegrafiikkaan.
Louis Sparre sai opastusta Anders Zornilta, samoin Albert Edelfelt vuonna 1890 Pariisissa. Sparre aloitti
grafiikan teon innostaen samalla Axel Gallénin taidegrafiikan pariin. Gallén, joka teki ensimmäiset
taidegrafiikan työnsä vuonna 1895, opetti Hugo Simbergiä luonaan Ruovedellä. Vuonna 1907
järjestettiin ensimmäinen suomalainen etsauksen näyttely Helsingissä. Tämä alkutaival oli suomalaisen
taidegrafiikan ensimmäinen nousukausi ja väylä myöhemmälle taidegrafiikan kehitykselle ja sen arvostuksen
ja kiinnostuksen nousulle. Sen vaikutukset ulottuvat aina nykygrafiikkaan asti. 

                                
Miró, Homenatge a Joan Prats, 1971                          Chagall, Asetelma

                           
Picasso, Jacqueline, 1957                                            Simberg, Piru keinussa, 1907 

<< takaisin