Toiminta

Riihimäen Vesi on toiminut kunnallisena liikelaitoksena vuodesta 2002 alkaen.

Riihimäen Vesi vastaa talousveden toimittamisesta kiinteistöille, vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta, jätevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä sadevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta.

Riihimäen Vesi tekee sopimuksen kiinteistön liittymisestä yleiseen vesi- ja viemärijohtoon sekä valvoo laitokseen liittyneiden kiinteistöjen vesi- ja viemärijohtojen asennus- ja korjaustöitä.

Talousveden hankinta ja käsittely

Riihimäen kaupungin talousveden hankinta perustuu kokonaan pohjaveteen. Vesihuoltolaitoksella on käytössä kolme pohjavedenottamoa, Herajoen vedenottamo, Hausjärvellä sijaitseva Piirivuoren vedenottamo sekä vuonna 2007 käyttöön otettu Kormun vedenottamo, joka on yhteinen Lopen kunnan kanssa. Lisäksi vettä johdetaan Hikiän vedenottamolta, joka on Riihimäen, Hyvinkään ja Hausjärven yhteinen. Hikiän vedenottamon vesi käsitellään Hyvinkään Veden Hikiän vedenkäsittelylaitoksella.

Herajoen ja Kormun vedenottamoilla veden käsittelymenetelmänä ovat ilmastus ja kalkkikivisuodatus. Lisäksi vesi käsitellään ennen verkostoon pumppausta UV-desinfiointilaitteilla.

Piirivuoresta otettava vesi johdetaan Haapahuhdan käsittelylaitokselle, missä vesi ilmastetaan ja siihen lisätään natriumhydroksidia.

Vedenlaatu

Talousvesi

Riihimäellä on käytössä kaksi omaavedenkäsittelylaitosta, Herajoki ja Haapahuhta. Lopen kanssa Riihimäen Vedellä on yhteinen vedenkäsittelylaitos Kormussa. Lisäksi vettä johdetaan Riihimäen, Hyvinkään ja Hausjärven yhteiseltä Hikiän vedenottamolta. Hikiän vedenottamon vesi käsitellään Hyvinkään Veden Hikiässä sijaitsevalla käsittelylaitoksella. Talousveden laatua valvoo Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän valvontaosasto. Talousveden laatu täyttää Euroopan Unionin direktiiviin perustuvan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (Nro 461/ 2000) määräykset. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenkäsittelylaitoksilta lähtevän veden ja verkostoveden eräiden ominaisuuksien tutkimustulokset vuonna 2011.

Alue ja näytteenotto-paikka

pH

Kok. kovuus

kloridi mg/l

fluoridi mg/l

sähkön-johtavuus uS/cm

rauta mg/l mangaani mg/l
   

mmol/l

dH

määrittely

 

  

     

Kaupungin eteläinen osa (Herajoen koulu, Citymarket, Rivakka, pk Sini-Emilia, Hirsimäen päiväkoti, pk Satumaa)

8,1 1,1 6,2 keskikova 20  0,13 291 <0,050 <0,020

Kaupungin pohjoinen osa ja keskusta-alue vesitornin etelä-puolella (Haapahuhdan koulu, Kontiontien pk, RYKS, Loistopesu, vesitorni, viestirykm.)

7,8 0,56 3,2 pehmeä 8 0,17 170 <0,050 <0,020
Kaupungin itäinen osa     (Peltos.koulu, Patastenmäen koulu, Jukolan pk) 7,9

 0,68

3,8 pehmeä   193 <0,050 <0,020
Kaupungin läntinen osa       (Lasitehtaan koulu, Lasimuseo, HAMK) 8,1 0,8 4,5 pehmeä 11 0,13 221 <0,050 <0,020
vaatimus / *suositus *6,5-9,5       *250 1,5 *2500

 *0,200

*0,050

 
Jätevesi

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2004 myöntämässä jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa on asetettu vaatimukset käsitellylle jätevedelle. Seuraavassa taulukossa on esitetty käsitellyn jäteveden pitoisuus- ja poistotehovaatimukset sekä vuoden 2011 käsittelytulokset.

   BOD7-ATU  Fosfori  Typpi  Ammoniumtyppi  CODCr  Kiintoaine
 

mg/l

teho %

mg/l

teho %

mg/l

teho %

mg/l

nitrifikaatio- aste

mg/l

teho %

mg/l

teho %

  4,5 99 0,19 97 16 70 1,5 96 27 97 6,5 98
vaatimus <10 >95 <0,3 >95   >70 <4,0   60 >90 15  

Puhdistamon lupaehtojen noudattamista tarkkailee Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ja toimintaa valvoo Hämeen ELY-keskus.

Tunnusluvut

Herajoen vedenottamolla pumpattiin vuonna 2011 vettä verkostoon 1.103.261  m³,  Piirivuoren vedenottamolta 1.193.054 m³ ja Kormun vedenottamolla 371.980 m³. Hikiän vedenottamolta pumpattiin Riihimäen verkkoon 130.458 m³. Kokonaispumppaus verkostoon oli 2.557.319 m³, mikä on noin 3,5 % vähemmän kuin  edellisenä vuonna.

Riihimäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Riihimäen sekä osa Lopen ja Hausjärven jätevesistä. Vuonna 2011 jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevettä 4.886.423 m³, josta Lopen jätevesien osuus oli 5 % (210.743 m³) ja Hausjärven  jätevesien 10 % (427.958 m³).

Toiminta-alue

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet 9.6.2003.

» Kartta toiminta-alueesta 



 22.05.2012