Kirkot

Keskuskirkko

Kirkko on valmistunut v. 1905. Alkuperäiset piirustukset laati arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä. Kirkko rakennettiin paikallisen kannatussyhdistyksen toimesta. Varoja kerättiin mm. arpajaisilla ja myyjäisillä. Rautatiehallitus tuki merkittävällä tavalla rakennustyötä.

Jo ennen Riihimäen seurakunnan perustamista kannatusyhdistys lahjoitti kirkon myöhemmin perustettavalle seurakunnalle. Kun seurakunta v. 1922 aloitti toimintansa, oli sillä alusta alkaen oma kirkko. Vuosina 1927, 1952 ja 1978 on Keskuskirkossa suoritettu peruskorjaus.

Kuorisyvennys pilastereineen muodostaa "taivaan portti" - aiheen. Kuorin yläosassa olevan nauhaikkunan lasisommitelman on suunnitellut arkkitehti Eila Piironen-Havas. Sommitelmassa esiintyvät mm. liturgiset värit määrätyssä rytmissä. Alttariseinän puinen krusifiksi on taiteilija Hannes Auteren työtä. Seurakuntanuoret lahjoittivat sen kirkkoon v. 1927.

Kristallinen kynttiläkruunu on ylikonduktööri Skogsterin lahja kirkolle jo ennen seurakunnan perustamista. Kirkkosalin kattoholvin koristekuvio on taiteilija U. Lehtisen maalaama. Saman taiteilijan maalaamia ovat kuvataulut kirkon takaseinällä. Nämä kuvat, "syntiinlankeemus", "Golgata" ja "kultainen taivas" olivat ennen viimeistä peruskorjausta saarnatuolin sivuissa.

Kirkon ensimmäiset urut olivat 11-äänikertaiset. Niiden hankkimisessa toimi asiantuntijana taiteilija Oskar Merikanto. Urkuja laajennettiin v. 1948. Nykyiset urut ovat 26-äänikertaiset. Ne ovat suomalaisen urkurakentamo Hans Heinrichin rakentamat. Niissä on säilytetty 7 äänikertaa kirkon vanhimmista uruista.

Keskuskirkossa on tilaa 720 hengelle.

Kappelikirkko

Hirsimäen kaupunginosassa sijaitseva Kappelikirkko on valmistunut 1956. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lauri Heinänen.

Alttariseinälle on laudoituksin rakennettu katosta lattiaan ja seinästä toiseen ulottuva risti. Se kertoo Jumalan rakkauden laajuudesta.

Etuseinällä oleva maalaus on taiteilija Aleksandra Zoltinin maalaama.Maalaus on sodan aikana tuotu Karjalasta, Antrean kirkosta.

Urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat ja 12-äänikertaiset. Hautausmaan yhteydessä sijaitseva Kappelikirkko palvelee seurakuntaa sekä kirkkona että siunauskappelina.

Kirkossa on istumapaikkoja 350.

Riihimäen Kotikirkko

Riihimäen Kotikirkko on Riihimäen helluntaiseurakunnan kirkkorakennus. Kirkko sijaitsee Koivistonmäen kaupunginosassa osoitteessa Koivistonkatu 5. Rakennus on paikallisen helluntaiseurakunnan toimintakeskus, jossa jumalanpalvelusten lisäksi pidetään myös useimmat muut seurakunnan tilaisuudet.

Puurakenteinen kirkkorakennus valmistui vuonna 1960, ja vihkiäisjuhla oli 10.4.1960. Kirkko rakennettiin pääosin ammattitaitoisin talkoovoimin. Suunnittelusta ja työnjohdosta vastasi Teuvo Jokisalo. Rakennus edusti valmistuttuaan helluntaiseurakunnissa aikakaudellaan yleisesti käytettyä kirkkorakennusarkkitehtuuria.

Kirkkorakennus saneerattiin 1980-luvulla arkkitehti Veikko Gröhnin suunnitelman mukaisesti. Rakennusta laajennettiin toimintaa paremmin vastaavaksi mm. lisäämällä kirkkosaliin istumapaikkoja sekä lisäämällä ja uudistamalla muita tarvittavia tiloja. Uudistustyö valmistui huhtikuussa 1986, jolloin rakennus vihittiin uudelleen käyttöön.

Riihimäen Kotikirkko sijaitsee rinnetontilla, ja se on kaksikerroksinen. Katutasossa on pääsali sekä toimistotilat, pyhäkoululuokka, lasten tila ja Sanasoppi (kristillinen äänite- ja kirjakauppa). Kirkkosalin penkkirivistö on kolmiosainen. Salin alttariosassa on puhujan paikka, kasteallas ja musiikkitoimintaan tarvittavaa tilaa. Alttariseinällä on iso puinen risti kertomassa seurakunnan kristillisestä sanomasta. Salin yhteydessä on iso parveke. Alakerrassa on kerhotila, keittiö ja ruokasali sekä tarvittavat apu- ja varastotilat. Kirkkorakennus kokonaisuudessaan on mitoitettu 650 henkilölle. Kirkkosalissa on parvi mukaan luettuna noin 250 istumapaikkaa.

Riihimäen Varuskuntakirkko

Riihimäen varuskunnan arkkitehtuurisesti tyylikkäimpiä rakennuksia on kasarmialueen keskellä sijaitseva varuskuntakirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1913 venäläisen varuskunnan ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkko vihittiin Kristuksen kirkastumisen kirkoksi. Punatiilinen kirkko on rakennettu 1880-luvulta olevien tyyppipiirustusten mukaan ja se edustaa ns. tsaarinajan kasarmityyliä. Esimerkiksi Kouvolassa on vastaavilla piirustuksilla rakennettu kirkko.

Suomen itsenäistyttyä kirkko jäi valtion omistukseen. Kirkon tornit purettiin, sisusta tuhottiin ja ikonit hävisivät. Valtio myi kirkonkellot. Vain kolme pienintä kello jäi myymättä ja ne ovat nyt käytössä. Kirkko oli vuosikymmeniä varuskunnan varastona. Puolustusministeriö vuokrasi 1950-luvun lopulla kirkon Riihimäen seurakunnalle korjausta ja kunnossapitoa vastaan. Kirkko korjattiin arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnitelmien mukaisesti suurelta osin talkootyönä. Kirkon vihki piispa E.G. Gulin vuonna 1960 palvelemaan varuskuntaa ja seurakuntaa.

Kirkkoon valmistui vuonna 1993 urkurakentamo Veikko Virtasen 8-äänikertaiset urut. Kirkon erinomainen akustiikka on tehnyt siitä erittäin suositun konsertti- ja äänityskirkon. istumapaikkoja on 410. Kirkko sijaitsee varuskunnan alueella.

Kirkon seinässä oleva reliefi

Eversti Feodor Znamenskin pronssinen reliefi varuskuntakirkon pohjoisseinässä. Riihimäen varuskunnan ensimmäisen päällikön tiedettiin toivoneen, että hänet haudattaisiin Riihimäelle. On arveltu, että hänen hautansa olisi kirkon pohjoissivun ovesta etuoikealla pysäköintipaikan kulmassa ison kuusen lähellä. Varmaa on, että siinä on sijainnut rautaisilla ketjuilla ja nurkkakivillä aidattu hauta. Hauta haittasi 1940-luvulla alueelle sahattavaksi tuotujen tukkien varastointia, minkä vuoksi aitaus purettiin ja romutettiin. Reliefin on suunnitellut taiteilija Jyrki Sailo, ja sen on lahjoittanut varuskunnalle Riihimäen kaupunki. Reliefi paljastettiin 11.9.1967. Reliefin kipsikopiota säilytetään varuskunnan upseerikerholla.

Kuva: Terho Siltanen

Lähteet

Riihimäen seurakunta
Jari Lehtoväre, Riihimäen varuskunnan historia osa 1.