Riihimäki

Nähtävyyksiä

	Kirkot Keskuskirkko Kappelikirkko Riihimäen Kotikirkko Varuskunta kirkko
	Patsaat ja muistomerkit Lasinpuhaltaja Kalapoika Riihikivi Höyryveturi 554, 'Heikki' H.G. Paloheimon muistomerkki 'Topparoikka' Lapsenlikka Riihimäen kenttätykistöperinteiden 1914-1959 muistomerkki Kohtaamispylväs
	Rautatienpuisto Rautatieaseman ja keskustan väliin jäävä rautatienpuiston alue rakennettiin aikanaan rautatieläisten asuinalueeksi. Alue oli osaksi VR:n ja osaksi Paloheimon omistuksessa, rakennuksissa oli rautatieläisten työsuhdeasuntoja, Paloheimon konttoritiloja ja muita toimintoja. Alueelle valmisteltiin 1980-luvulla uusi asemakaava, jossa se päätettiin säilyttää rakennuksineen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ympäristönä. Alueella on useita suojeltuja rakennuksia. Maantien varren talot myytiin 1990-luvulla yksityisille, jotka ovat sittemmin kunnostaneet rakennukset.
	Hyttikortteli Riihimäen lasi Oy aloitti toimintansa paikkakunnalla vuonna 1910. Lasitehdas piti monin tavoin huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista ja sen yhtenä muotona oli lasitehtaan ympärille rakennettu työläisten asuinalue, Hyttikortteli. Asunnot puistomaisine ympäristöineen oli aikanaan arvokas lisä lasitehtaalaisille ja heidän perheilleen. Omistamiensa asuinrakennusten ohella tehdas tuki myös työntekijöiden omaa omakotirakentamista. Vaikka lasitehtaan toiminta loppui jo vuonna 1990, vanha asuinmiljöö on säilynyt pääpiirteissään ennallaan. Alueella on myös aktiivisesti toimivia lasistudioita. Lisäksi Hyttikortteliin on rakennettu ja rakennetaan miljööseen sopivia uusia omakoti- ja rivitaloja.
	Kaupungin öinen kauneus -valoraitti Kaupungin öinen kauneus -nimisen valoraitin varrella on valaistu eri aikakausiin sekä nykyisyyteen liittyviä rakennuksia, patsaita, puita ja muita ympäristön kiinnekohtia. Valoraitin historia ulottuu vuosituhannen vaihteeseen. Riihimäen kaupunki päätti juhlistaa vuosituhannen vaihtumista sekä kaupungiksi julistamisen 40-vuotistaipaletta luomalla elämyksellisen jalankulkukierroksen kaupungin keskusta-alueella. Raitti avattiin joulukuussa 1999 ja se on valaistu pimeinä vuodenaikoina. Valoraitti kiertyy asemalta alkaen läpi keskustan, Rautatienpuiston läpi ja takaisin asemalle. Raitin suunnittelusta ja toteuttamisesta ovat vastanneet Riihimäen kaupunki, LT-Konsultit Oy ja Elektroskandia Oy.
	Suomen korkein lippusalko Lippusalko pystytettiin Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuonna 1997. Ensimmäisen kerran lipun salkoon veti silloinen opetusministeri Olli -Pekka Heinonen. Salko on Merkoksenkadun varrella lähellä Helsinki-Tampereen moottoritietä Riihimäen eteläisen liittymän kohdalla. Salon pituus on 40 metriä. Lipun koko on 6,67 x 10,98 M eli 73,24 M2. Kesäisin salossa Riihimäen kaupungin 20 metrinen viiri. Lippu on salossa aina liputuspäivinä. Liputuksen hoitaa Kanta- Hämeen pelastuslaitoksen Riihimäen yksikkö. Tiedot löytyvät myös Guinnesin ennätyskirjasta vuodelta 1997.
	Vesilinna Vesilinna valmistui vuonna 1952 ja professori Erik Bryggmanin suunnittelema ja jäi hänen elinaikanaan viimeiseksi rakennustyökseen.Rakennus suunniteltiin paitsi vesitorniksi myös näkötorniksi. Ylätasanteelle sijoitettiin kahvila. Vesilinna on Riihimäen kaupunkikuvallinen dominantti ja oleellinen osa Urheilupuistoa. Rakennus on edustava esimerkki sotien jälkeisen suomalaisen funktionalismin ns. pehmeästä linjasta. Tornin selkeät lasi- ja betonirakenteet, harkitut materiaalivalinnat yhdessä onnistuneen aukotuksen kanssa tekevät rakennuksesta ilmavan arkkitehtonisen kokonaisuuden. Näköalatasanteen Cafe bar Torni on kesäaikaan avoinna su-to klo 12-24 ja pe-la 12-01 ja silloin kun lippu on salossa.
	Allinna Arkkitehti Harald Andersin laati vuosina 1916-1917 Riihimäelle ensimmäisen asemakaavan. Hänen suunnitelmissaan oli varattu kaupungin vesitornille paikka Salpausselän harjanteella. Andersinin asemakaavaa ei kuitenkaan toteutettu, vaan tilattiin uusi kaava Otto I. Meurmannilta. Vesitornille varattu paikka miellytti paikkakunnan voimahahmoa Anders Gestriniä, joka toimi silloisen taajaväkisen yhdyskunnan johtajana. Gestrin rakennutti paikalle komean tanskalais-pohjoismaista klassismia edustavan huvilansa ennen uuden asemakaavan valmistumista. Paikan valtaamisesta syntyi kunnallishallinnossa nurinaa, mutta Gestrin piti päänsä ja rakennus nimettiin rakennuttajan Alli-vaimon mukaan Allin linnaksi ja myöhemmin Allinnaksi.Arkkitehti Oiva Kallion piirtämä rakennus valmistui vuonna 1919. Allinna on vuosikymmenten aikana nähnyt paljon: kiinteistö on ollut yksityiskotina, hotelli-ravintolana, mormonikirkkona, lasimuseona, musiikkiopistona ja terveyskeskuksen hallinnon käytössä. Allinnassa sijaitsi aikoinaan myös kaupungin koulu- ja kulttuuritoimistot. Vuonna 1991 Allinnasta tehtiin vaihtuvien näyttelyjen galleria. Vuodesta 1995 alkaen Allinnassa toimi gallerian yhteydessä ravintola, joka dramaattisen tulipalon jälkeen kaksi vuotta sitten suljettiin. Tällä hetkellä tila on vuokrattu Pixoi Oy:lle. (Lähde Teppo Järvi: Allinna/2005)