Kirjoja Riihimäestä
Linnunlaulu, kuva Riihimäen kaupunginmuseo
Kerrotaan, että Riihimäen rautatien varrella sijainnut Linnunlaulu-mökki sekä koko kortteli, sai nimensä talossa asuneesta kimeä-äänisestä naisesta. Linnunlaulu-mökin suojelusta käytiin kiivasta keskustelua 1980-luvulla, kunnes se paloi vuonna 1992.
Valikoimiin on poimittu pieni kattaus Riihimäen historiaan, henkilöihin, urheiluun ja kulttuuriin liittyviä teoksia Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelmasta. Osa teoksista sijaitsee pelkästään kotiseutukokoelmassa, johon voi tutustua kirjaston Riihimäki-huoneessa.
Kuuluisia riihimäkeläisiä Iiro Viinasesta Renny Harliiniin
Taidetta ja musiikkia Riihimäellä
Riihimäkeläisurheilua
Hiukan Riihimäen historiaa
Ekologinen kylä kaupungissa : Ekologinen suunnittelu, 1992 – 93 harjoitustyöt. Toim. Marja-Liisa Hynynen ja Matti Kivioja. Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto, 1995
Harjoitustöissään tekijät pyrkivät selvittämään miten ekologinen ajattelu voisi muuttaa yhdyskunnan rakennetta ja elämäntapoja. Rautatienpuisto valittiin kohteeksi, koska alue on sisältänyt runsaasti ekologisia aineksia, joista osa on säilynyt näihin päiviin saakka.
Pirkko Era: Riihimäen sotilaskotiyhdistys 1924-1984
Riihimäen sotilaskotiyhdistys perustettiin 17.2.1924 Suojeluskuntatalolla pidetyssä kokouksessa. Pöytäkirjan mukaan työntekijät sotilaskodin hyväksi kuuluivat joko ohjelma-, kirjasto- tai ravintolajaostoon. Kirja sisältää kolme historiikkia yhdistyksen toiminnasta vuosien varrelta.
Helena Honka-Hallila: Riihimäki – hyvien yhteyksien kaupunki : Riihimäki 1960 – 2000, 2000
Teos on jatkoa Riihimäen historia I:lle. Historia kuvaa Riihimäen rakentamista, tapahtumia ja kehitystä yleisellä tasolla 2000-luvun alkuun. Näkökulmana on elinkeinoelämässä tapahtuneet suuret muutokset sekä niiden vaikutukset kaupunkiin ja kaupunkilaisiin.
Jari Lehtoväre: Riihimäen varuskunnan historia I : 1909-1939, 2001
Riihimäen varuskunta perustettiin Pietarin-Helsingin radan suojaksi. Varuskunta vakiinnutti asemansa paikkakunnalla 1920-luvulla.
Jari Lehtoväre: Riihimäen varuskunnan historia II : 1939-1945, 2005
Riihimäen varuskunta kehittyy puolustusvoimien merkittävimmäksi koulutusvaruskunnaksi sekä talvi- että jatkosodassa.
Jari Lehtoväre ja Seppo Uro: Riihimäen varuskunnan historia III : 1945-2009, 2009
Riihimäen varuskunnasta tulee puolustusvoimien merkittävin elektroniikka- ja informaatioteknologian osaamiskeskus. Kirjat sisältävät runsaasti kuvia ja karttoja.
Hanna Lyytinen: Riihimäen Rautatienpuisto : historia – arvot – suunnitelma. Diplomityö Tampereen teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto, 1991
Tutkimuksessa selvitetään Rautatienpuiston alueen suhdetta ulospäin ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Teos sisältää alueen historiaa, karttoja ja asemapiirroksia.
Heikki Matiskainen: Riihimäen esihistoria, 2002
Riihimäki on kaupunkina nuori, mutta sen esihistoria on ajallisesti pitkä. Arolammin Silmäkenevan suosta paljastuneet löydöt kertovat muinaisjärven rannalla asuneiden kivikauden ihmisten elämästä.
Aili ja Lauri Palva: Seurakunnallista elämää Riihimäellä vuoteen 1971, 1972
”Vihdoin, 10 vuotta kestäneiden sitkeiden ponnistusten jälkeen seisoi kirkko valmiina. Ensimmäisenä helluntaipäivänä 1905 oli seurakunnan suuri juhlapäivä, sillä silloin saapui Porvoon piispa Herman Råberg toimittamaan sen vihkimisen.” Kirja on Riihimäen pitkäaikaisen kirkkoherran Lauri Palvan ja puolisonsa Aili Palvan perusteellinen teos seurakunnan historiasta ja toiminnasta.
Kalevi Penttilä: Aapiskujalta Öllerinkadulle : Riihimäen katunimistöstä ja sen suunnittelusta, 2009
Mäystintie Kokko. Vuonna 1973 annetun nimen määriteosa Mäystin kuuluu Kokon talviurheilu-teemaan. Mäystin on suksen nahkalenkki, johon jalkaterä sovitetaan. Tämä ja muutkin Riihimäen kadunnimet selviävät kiinnostavasta kirjasta.
Kalevi Penttilä: Asemakylästä kaupungiksi : postikorttien kertomaa, 1998
”Stjernvallin neidit” ja yli 150 muuta postikorttia Riihimäestä. Nostalgisia ja historiallisia kuvia 1900-luvun alusta ensimmäiseen kaupunkikesään 1960.
Kalevi Penttilä ja Reijo Saarinen: Talvisota Riihimäellä, 1999
Tiesittekö, että Riihimäen kauppala oli kokoonsa nähden talvisodan pommitetuin paikkakunta Suomessa. Riihimäen Sanomissa julkaistiin ilmapuolustuksen ohjeet riihimäkeläisille mm. ”Kaikki valot on koko kauppalan alueella sakon uhalla huolellisesti peitettävä. Huolimattomuuksista tullaan rankaisemaan ankarasti.”
Kalevi Penttilä: Tuli on irti! : Riihimäen VPK 1894-1994, 1994
”Rautatie toi mukanaan myös lisääntyneen tulipalovaaran: veturin piipusta sinkoilevat kipinät saattoivat sytyttää radanvarren kulottunutta heinää ja aiheuttaa vaarallisia metsäpaloja, jotka uhkasivat myös asutusta.” ”Kesän 1893 tulipalojen jälkeen oltiinkin sitten kypsiä ratkaisevan askeleen ottamiseen: asemakylään oli saatava vapaaehtoinen palokunta.”
Riihimäen historia I. : vuoteen 1960. Jouko Hoffrén ja Kalevi Penttilä, 1979
Teos on laaja yli 1000 sivuinen historia alkaen esihistoriasta ja päättyen kaupungiksi tuloon 1960. Perusteellinen teos runsaine kuvineen, mutta asiahakemisto olisi teoksen laajuuteen nähden ollut tarpeellinen.
Riihimäki-Seura: Riihimäki-Seuran julkaisu 9 : 1960, 1998
”Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, etelän. Näen tehtaat, niiden sauhun, kuulen elonsykkeen pauhun, rakentaahan uuras väki mainettasi, Riihimäki.” Tämä Väinö Mäkelän sanoittama ja Tauno Karilan säveltämä Uuden aamun Riihimäki voitti vuonna 1959 Riihimäki-laulun tekstikilpailun. Tämä ja muita kilpailurunoja sisältyy julkaisuun. Lisäksi kirjaan on koottu Riihimäen kaupungin vuonna 1960 järjestämän Riihimäki tänään -valokuvakilpailun kuvia. Kirjasta löytyy myös hauskoja muistoja 1960-luvun taitteen Riihimäestä.
Riihimäki-Seura: Riihimäki-Seuran julkaisu 11 : Riihimäen kauppala 1922-1959, Pienoismallin Riihimäki 1939, 2009
Vuoden 1939 Riihimäkeä esittävä pienoismalli sijaitsee kirjaston ala-aulassa kaikkien katseltavana. Pienoismallityöryhmän monivuotinen työ huipentui pienoismallin valmistumiseen vuonna 2003. Tämä teos esittelee pienoismaalin suunnittelua ja rakentamista sekä Riihimäen historiaa. Lisäksi kirja sisältää monen riihimäkeläisen mielenkiintoisia muisteluja lapsuuden ja nuoruuden kauppala-ajoilta esim. kun ”Matti ajoi moottoripyörällä kilpaa Riihimäen kauppatorilla”.
Timo Salminen: Sua suojelemme… : Suojeluskunta- ja lottatyö Riihimäellä ja Launosissa 1917-1944, 1999
Mauno Isolan päiväkirjasta: ”Suurempaa hätää ei ollut, punaisia ratsuja, hiihtomiehiä y.m. kuljeskeli joka päivä kiristämässä ruokaa, kyytiä j.n.e. Rehut ja viljat tarkastettiin moneen kertaan. Onneksi ei sentään viety kuin 40 hl. perunoita.” Kattava teos molempien järjestöjen toiminnasta Riihimäellä ja Launosissa.
Hannu Tapiola: Riihimäen työväenyhdistys 1903-1963, 1966
”Riihimäen työväenluokan synty alkaa ratatöistä. Huomattava osa ratatyömaan työväestöstä oli Saimaan kanavan rakennustöistä siirtyneitä Pohjanmaan ruotsalaisia ja Saimaan seudun asukkaita. Useat radanrakentajista jäivät paikkakunnalle, ja monet heistä sijoittuivat vakituisiin töihin rautateille.”
Jouni Töyrylä: Patastenmäki-tutkimus 1977, 1977
”Ensimmäinen asuinrakennus rakennettiin Patastenmäkeen v. 1889. Sen rakentajana toimi ratatyömies Lindgren.” Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään asukkaiden halukkuutta kunnostaa rakennuksiaan ja asuinympäristöään. Lisäksi haluttiin selvittää asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kirjoittaja tuli myöhemmin tunnetuksi vanhojen rakennusten puolestapuhujana.
Seppo Uro: Illico perfectum : Viestikoulun kuusi vuosikymmentä 1941-2002, 2002
Illico perfectum – Kerralla kuntoon on Viestikoulun tunnuslause. Viestikoulu siirtyi Hämeenlinnasta Riihimäelle aloittaen toimintansa vuoden 1948 alussa.
Martti Virtanen: Lännen pikajuna : Riihimäen – Lopen rautatie 1907 – 1954, 1997
Ilmoitus Riihimäen Sanomissa: Matkustajaliikenne lopetetaan toistaiseksi rautatiellämme 15.5.1949. Riihimäen-Lopen Rautatie Oy.
Juna puksutti Paloheimon tehtaalta Riihimäeltä Kesijärven sahalle kuljettaen sekä puutavaraa että ihmisiä virkistäytymään uimarannalle lähes viisikymmentä vuotta.
Sivun alkuun
Kuuluisia riihimäkeläisiä
Tuire Harjola: Lähikuvassa Renny Harlin, 2009
Kirja on suomalaisen Hollywood-ohjaajan sisaren henkilökuva pikkuveljestään. ”Talvella Koulukatu toimi kelkkamäkenä, jos aikuisia ei näkynyt. Renny oli saanut 3-vuotiaana joululahjaksi punaisen mahakelkan ja lampaannahkahatun, jossa oli pitkät valkeat korvaläpät. Hattu tiukasti leuan alle solmittuna hän veti omin voimin kelkan mäen päälle ja isojen poikien usuttamana ja matkaan tuuppaamana lähti hurjaan luisuun suoraan kohti vilkasta Hämeenkadun risteystä.”
Renny Harlin syntyi ja asui varhaislapsuutensa Riihimäellä isän toimiessa ylilääkärinä Riihimäen sairaalassa.
Maija Isola : elämä, taide, Marimekko, 2005
”Rakas Krisse. …Töitäni ei sitten hyväksytty Nuorten näyttelyyn, mutta en ole siitä pahoillani. Kerran ne kuitenkin hyväksytään. Eikä se ole pääasia. – Maija.” Maija Isolan Postikortti 10.12.1955
Kirja kertoo tekstiilitaiteilija Maija Isolan elämästä ja urasta Marimekon pitkäaikaisena suunnittelijana. Teos perustuu Designmuseon vuonna 2005 järjestettyyn näyttelyyn. Upea kirja sisältää runsaasti Maija Isolan värikkäitä malleja vuosien varrelta.
Kalevi Kalemaa: Sinisalon Veikko – suomalainen näyttelijä, 1986
”Syyskuun 30. päivä 1926, torstai: Herajoen työväentalolla, Riihimäen kauppalassa, valmisteltiin häitä. Työväentalon vahtimestarin vaimo, Lyyli Sinisalo pesi kahden apunaisen kanssa lattioita. Kun huoneet oli siivottu hän sanoi vanhimmalle tyttärelleen, Vienolle: - Juokse äkkiä hakemaan Toivosen Almaa (paikallinen lapsenpäästäjä). Minä kuolen tai saan lapsen.” Riihimäeltä lähtöisin olevan tunnetun näyttelijän ja lausujan elämäkerta, jossa kuuluu Sinisalon oma ääni ja käsitys näyttelijän työstä sekä maailmankatsomuksesta. Mukana Sinisalon tunnetuimmat roolit alikersantti Lahtisesta Pohjantähden Laurilan Anttooseen.
Risto Lindstedt: Moottoripyörä ja miehen mieli : erilainen matkakirja, 2008
Risto Lindstedt sanoo saaneensa syntymälahjakseen helppokäyttöisen luonteen, kohtuullisen herkän kyvyn aistia ja luonnollisen taipumuksen lepäilyyn. Suomen Kuvalehden pitkäaikainen toimittaja ajelee moottoripyörällään eri puolilla Suomea. Matkoillaan hän poikkeaa usein hautausmailla ja muistelee Riihimäen lapsuus- ja nuoruusvuosiaan.
Hannu Mäkelä: Samuli : muistelma Samuli Parosesta, 2006
"Parosen vaimo soitti Haavikollekin ja kävi kerran tätä tapaamassa. Haavikko kirjoittaa: "Puhuin hänen vaimonsa kanssa pari kertaa. Hän kertoi että Samulille ei pidä antaa rahaa. 'Ei se ole itse kirjojaan tehnyt, minä ne kirjoitin', hän sanoi." Riihimäen työläiskirjailija Samuli Paronen eli vaatimattomasti, kärsi rahapulasta ja sairauksista ja huolehti hankalasta vaimostaan kuin poika äidistään. Kirja kertoo vaikuttavasti Parosen dramaattisista elämänvaiheista ja kirjailijantyöstä vaikeissa olosuhteissa. Teos perustuu Samuli Parosen ja Hannu Mäkelän tapaamisiin ja kirjeenvaihtoon.
Marko Paavilainen: Eversti : upseeri ja teollisuusmies Olli Paloheimo, 2006
Teos on osa kolmiosaista tutkimus- ja kirjasarjaa, joka tarkastelee Paloheimon sukua talouselämässä ja politiikassa. Olli Paloheimo kertoo sukutaustastaan: ”Isäni oli papin poika Lopelta. Hänellä oli kaksi asiaa: viisi poikaa ja paljon velkaa.” Kirja kuvaa jääkärinuorukaisen tien sotilasuran ja sukuyrityksen kautta vuorineuvostason vaikuttajaksi.
Arvi Paloheimo: Minun sotaani, 1994
Arvi Paloheimon sota-ajan kertomus, joka perustuu hänen puheenvuoroonsa ”Korsumuistelmia” Etelä-Hämeen veteraanikuoron 5-vuotisjuhlatilaisuudessa Riihimäen urheiluhallissa 10.2.1994. Pieni tarina tunnetun Riihimäkeläisen teollisuusmiehen sota-ajan taipaleesta.
Päivi Räsänen: Päivien ketjusta – uskosta ja arjesta, 2007
”Tämän kirjan tekstit sisältävät harkittuja sukelluksia lapsuudenkotiini sekä nykyiseen perheeseeni ja sieltä avautuvien kuvien ympärille kietoutuneisiin ajatuksiini elämästä, rakkaudesta, kuolemasta ja Jumalasta.”
Pitkäaikaisen kansanedustajan ja nykyisen ministerin kirja kertoo perhe-elämästä, lääketieteen etiikasta ja uskosta.
Risto Uimonen: Iiro Viinanen : henkilökuva, 2010
”Kenelle ihmeen Viinaselle?” kyseltiin vuonna 1991, kun valtionvarainministerin salkku meni riihimäkeläiselle kansanedustajalle Iiro Viinaselle. Vuotta myöhemmin kaikki tiesivät Iiro Viinasen – hänestä oli tullut Suomen haukutuin poliitikko ja toisaalta lama-Suomen pelastaja. Tämä kirja kertoo, miten riihimäkeläinen toisen polven yrittäjä nousi vallan huipulle. Eläkevuosina hänen elämänarvonsa ovat muuttuneet ja hän on puhunut julkisuudessa mm. luontoarvojen puolesta sekä kertonut avoimesti Parkinsonin taudistaan. Nykyisin Iiro Viinanen asuu Lahdessa.
Sivun alkuun
Taidetta ja musiikkia Riihimäellä
Satu Aaltonen: Tämä elämä : syntymän ja kuoleman välissä, 1999, toim. Tarja Vanhanen
Riihimäellä asuneen, vuonna 1993 kuolleen valokuvaaja Satu Aaltosen koskettava valokuvateos käsittelee elämän kiertokulkua, syntymää ja kuolemaa. Kirja on hieno ja tyylikäs kokonaisuus Satu Aaltosen taiteesta.
Radoslaw Gryta & Maija Vainonen-Gryta: Kotona - Maisemassa, Riihimäen Taidemuseo 11.9. - 11.12.2005, 2005
Kirja perustuu taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn Riihimäen Taidemuseolla syksyllä 2005. Radoslaw Gryta on aikamme suomalaisen kuvanveiston merkittävimpiä edustajija. Kirjassa kuvataan näyttelyn teemoja vanhenemista ja kuolemaa.
Maija Vainonen-Grytan näyttelyn yksi aihe on koti ja kodin järjestys. Maija Vainonen-Grytan edustaa vakuuttavalla tavalla suomalaista kuvanveistoa. Taiteilijana hän taikoo arkiseen, kotoiseen maailmaan sieltä puuttuvan Pyhän hetken.
Timo Hämäläinen: Tutki - Muutu - Kasva, 19.11. - 22.12.1996 Riihimäen Taidemuseo, 1996
Näyttelyluettelo esittelee Timo Hämäläisen monipuolista taiteilijankuvaa. 1960-luvun konkretismista Hämäläinen siirtyi figuratiivisen maalaamisen suuntaan - henkilöryhmien esittämiseen. Matkoilla hän maalasi akvarelleja esim. Välimeren maisemia. "Tutki - Muutu - Kasva. Siinä Timo Hämäläisen taiteilijan motto paperilla sanoiksi kirjoitettuna" (Timo Simalainen).
Karttoja : Heikki Marilan maalauksia, 8.1. - 5.3.2006 Riihimäen Taidemuseo, 2006
Näyttelyluettelon kannessa on värikäs Riihimäen karttamaalaus. Näyttely oli otos Marilan vuosina 2002 - 2005 maalaamasta laajasta karttasarjasta. Useimmat teokset viittaavat suomalaisiin 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin asumalähiöihin. Heikki Marila katsoo ottavansa kantaa sosiaalisiin kysymyksiin maalaamisen kautta. Hän sai vuonna 2011 merkittävän Pohjoismaisen Carnegie Art Award -kuvataidepalkinnon.
Hanna Korsberg: Tyhjille tuoleille, täysille katsomoille : Riihimäen Teatterin 50-vuotishistoria, 1996
Riihimäen Näyttämön viralliset avajaiset pidettiin 21.9.1946 Seuratalolla. Illan huipennuksena nähtiin Riihimäen Näyttämön lyhyessä ajassa valmstama ensimmäinen esitys, Aleksis Kiven yksinäytöksinen näytelmä Yö ja päivä. Ensimmäisen näytäntökauden aikana oli peräti kahdeksan ensi-iltaa, joita kriitikot arvioivat kipakastikin. Niinpä ensimmäisen vuoden jälkeen niin johtaja kuin molemmat ammattinäyttelijätkin irtisanoutuivat tehtävistään.
Riihimäen Teatteri on viidenkymmenen vuoden aikana muuttunut paikallisesta näyttämöstä teatteriksi joka kerää katsojia laajalti Riihimäen ulkopuoleltakin. Teoksessa käydään läpi joskus liian viihteelliseksikin moititua ohjelmistoa vuosien varrelta.
Reijo Kurkela ja Timo Miettinen: Suokylän Broadway : riihimäkeläisen elokuvateatteritoiminnan historia, 2007
"Riihimäen ensimmäinen säännöllisiä näytöksiä esittänyt elokuvateatteri lienee ollut nk. Jussilan teatteri." Kirjan mukaan kauppias Nikolai Jussilan liikerakennuksen pihalla olleessa varastorakennuksessa esitettiin elokuvia 1900-luvun alussa. Jussilan elokuvateatterin toiminta päättyi kun Elokuvateatteri Sampo avasi ovensa vuonna 1917. Elokuvateatteri Sampo, nykyisin Kino Sampo, on yksi Suomen vanhimmista edelleen toiminnassa olevista elokuvateattereista. Peter von Baghin mukaan kirja on "parhaimmanlaatuinen kulttuurihistorian sirpale ja jotain enemmän kuin "Riihimäen elokuvaesityksien pieni historiikki".
Reino Laitasalo: Tango : Reino Laitasalo 5.1. - 4.2.2001 Hyvinkään Taidemuseo, toim. Merja Ilola
Näyttelyluettelossa esitellään Riihimäen Hyttikorttelissa asuvan taiteilijan värikylläisiä maalauksia sekä grafiikkaa. Markku Valkonen luonnehtii kirjassa: "Laitasalon työläisfiguurit ovat kyllä monumentaalisia ja vahvoja, mutta ne eivät ole rakentamassa tulevaisuuden onnelaa vaan selviytymässä päivittäisestä leipätyöstä." Reino Laitasalo on huomauttanut lakonisesti: "Olen kuvannut sitä elämänpiiriä, jonka parhaiten tunnen."
Osmo Leino: Nautilus ja Meteoriitti : Seppo Tammisen tarina, 2010
Riihimäellä pitkään asuneen, nykyisin Lopen puolella elelevän monipuolisen taiteilijan Seppo Tammisen koko tuotanto koottuna hienosti kuvitettuun teokseen. Seppo Tammisen nostalgiseen taiteeseen liittyy usein jonkinlainen tarina. Maalausten aiheina ovat todelliset tapahtumat, ihmiset, esineet ja maisemat. Lopputuloksena on sympaattinen ja kiehtova kokonaisuus tarua ja totta. Kirjan teksti perustuu Osmo Leivon ja Seppo Tammisen yhteisiin lapsuuden muistoihin ja lukuisiin myöhempiin tarinatuokioihin.
Pertti Meriläinen: Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 - 2010, 2010
Teos esittelee Riihimäellä ja Hausjärvellä toimineiden soittokuntien historiaa ja niiden toimintaa. Kirjassa on pyritty selvittämään keitä eri soittokuntien soittajat olivat. Lisäksi kirjan monet nostalgiset valokuvat täydentävät soittokuntien vaiheita.
Ossi Voutilainen, julk. Ossi Voutilaisen näyttelyn yhteydessä 6.2. - 1.3.1987, 1987
Ossi Voutilainen oli mukana monissa näyttelyissä. Taidekriitikot arvostelivat usein suopeasti hänen taidettaan, jota luonnehdittiin persoonalliseksi konstruktivismiksi. Voutilaisen töitä on esillä mm. Riihimäen kirjastossa Figuuri 1968, Heijastuma II, 1969 ja Reliefi 1968.
Kalevi Penttilä: Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta : piirteitä historiasta, 1990
"Muutin Riihimäkeen 1897 ja jo samana vuonna oli jarrumiehenä toiminut K. Seino ottanut tehtäväkseen perustaa tänne rautatieläisten keskuuteen torvisoittokunta. (Järjestelymestarin Airiston haastatteu 1954, RRS:n arkisto).
Kirja jakautuu kahteen osaan josta ensimmäinen osa käsittelee ns. Vanhaa rautatieläisten soittokuntaa ja toinen osa Riihimäen Rautatieläisten Soittokuntaa.
Riihimäen Kuvataiteilijat ry 50 : 50-vuotisjuhlanäyttely Galleria Allinna, Riihimäki 10.9. - 1.10.2006, 2006
Riihimäen Taideyhdistys syntyi syksyllä 1956. Pieni julkaisu sisältää Riihimäen Kuvataiteilijoiden historiaa ja esittelee kymmenen yhdistyksen taiteilijaa. Kirjaseen on kuvattu jokaiselta taiteilijalta yksi työ ja lisäksi mukana on taiteilijoiden omat sanat.
Riihimäen Taidemuseo : Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma, 1996, toim. Timo Simanainen
Pentti Wähäjärvi, tunnettu helsinkiläinen taide- ja antiikkikauppias lahjoitti Riihimäen kaupungille 1993 taidekokoelman, josta muodostettiin Riihimäen Taidemuseo. Avajaiset pidettiin 26.3.1995 uusissa tiloissa Temppelikadulla. Kokoelma koostuu monien nimekkäisen koti- ja ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksista. Teoksia löytyy esim. Salvador Dalilta, Albert Edefeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä ja Helene Schjerfbeckiltä.
Pekka Tuominen ja Eeva Tuominen: Marssi, tanssi ja taide : Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta 1906 - 2006, 2006
"Nimimerkki Kullervo kirjoittaa 18.7.1906 Hämeen Voimassa Riihimäellä 8.7. pidetystä kansanjuhlasta. Juhlapaikalle saavuttua kaiuttelli työväenyhdistyksen uusi soittokunta ensi kerran reippaasti säveleitään. Se tuntuikin viehkeästi tempaisevan mukaansa yleisöä työväenmarssin reippailla sävelillä."
Kirjassa esitellään Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnan satavuotiset vaiheet runsaine kuvineen ja henkilöluetteloineen.
Katja Vuorinen: Elin Gustafsson (1887 - 1981) : tuntemattoman taiteilijattaren muotokuva, 2002
Elin Gustafsson oli enimmäinen merkittävä taiteilijatar Riihimäellä. Riihimäen Taidemuseossa oli kesänäyttely Elin Gustafssonista vuonna 2002 ja siinä yhteydessä tilattiin tutkimustyö hänen taiteestaan. Katja Vuorisen 144 sivuinen Pro gradu -työ kertoo seikkaperäisesti taiteilijattaresta, joka jäi Suomessa melko tuntemattomaksi. Gustafssonin teokset ovat mm. muotokuvia hänen lähipiiristään ja Riihimäen asukkaista sekä maisemia Riihimäeltä esim. teos Riihimäen tori, 1945.
sivun alkuun
Riihimäkeläisurheilua
Kalevi Halinen: Riihimäen Raviseura ry. 1928 – 1998, 1998
9 000 asukkaan Riihimäen kauppala sai vuonna 1928 Suomen kymmenennen maaradan. Sotien jälkeen ravitoiminta elpyi huomattavasti ja radalla järjestettiin ravi-, auto- ja moottoripyöräkilpailuja. Vuonna 1956 järjestettiin ensimmäiset Kuninkuusravit ja vieraana oli presidentti Urho Kekkonen.
Osmo Heino: 40 vuotta vapaaehtoista liikuntakasvatustyötä : historiikkiä Riihimäen Pyrkivän toiminnasta v. 1911-1950, 1951
”Perustettu urheiluseura toimi aluksi lasitehtaan VPKn alaisena, mutta jo 3/8 1912 pidetyssä yleisessä kokouksessa seura ristittiin Pyrkiväksi, jonka nimen isäksi mainitaan L. Blomqvist.”
Urheiluseuran historiikki sisältää usean eri kirjoittajan tekstejä seurassa harrastetuista eri urheilulajeista. Kirjasessa käsitellään myös seuran toimintaa 50-luvulta 80-luvulle asti.
Kari-Veli Lehtonen: Nuotiolumoa Riihipoluilta tuntureille : Riihiladun neljä vuosikymmentä 1970 – 2010, 2011
Riihilatu on tarjonnut toimintaa ja tapahtumia kaiken ikäisille. Riihilatu on yksi Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä ja hiihto on ollut perinteisesti seuran vahvoja lajeja. Nykyään seura pyrkii monipuolisuuteen patikoinnin, retkeilyn, melonnan, lumikenkäilyn, sauvakävelyn ja lasten toiminnan muodossa.
Kari-Veli Lehtonen: Riihimäen Kisko 1913 – 1992, 1993
Kisko syntyi Riihimäen Asemakylään vuonna 1894 perustetusta VPK:n urheiluseura Visan työn jatkajaksi. Kiskoa on luonnehdittu riihimäkeläisten urheiluseurojen ”äidiksi”, josta syntyi useita tunnettuja seuroja esim. RiPS ja Riihimäen Uimaseura. Seuran huomattavin laji on ollut yleisurheilu, jonka kirkkain tähti on ollut Münchenin olympiakisojen 1500 metrin kultamitalisti Pekka Vasala. 320-sivuisessa teoksessa on runsaasti kuvia ja urheilutuloksia.
Aimo Löfberg: Riihimäen Ampumaseura 1924-1984, 1984
Riihimäen Sanomissa 3.4.1924 oli ilmoitus: ”Ampumaurheilua harrastavia paikkakuntalaisia kehoitetaan saapumaan kokoukseen, joka pidetään huomenna perjantaina kello 7 ip. Elantolan ravintolassa.”
Riihimäen Ampumaseura on eräs Suomen vanhimmista ampumaseuroista.
Aimo Löfberg: Riihimäen Pallonlyöjät 1924 – 1984, 1984
Riihimäen Pallonlyöjien perustamiskokous oli 7.5.1924 Elantolassa. Seura pelasi ensimmäisen pesäpallo-ottelunsa 26.5.1924 Launosten suojeluskuntaa vastaan häviten 15-12. Seura rakennutti Riutan tanssilavan, jonka avajaisia vietettiin 20.8.1960 Riutassa. Esiintyjinä olivat mm. Tippavaaran vanha isäntä, prinssieversti Pekka Lipponen ja Leo Lindblomin orkesterin solisteina olivat Rogg Jerry ja Kai Lind.
Perusteellinen historia etenee vuosittain kronologisesti vuoteen 1984 saakka.
Eero Meuronen: Riihimäen Luja 50-vuotta, 1980
Lasitehtaan virkailijoiden ja työntekijöiden keskuudessa vuonna 1930 syntyneen urheiluseuran pieni historiikki kertoo tiivistetysti seuran vaiheista. 1930-luku oli yleisurheilun, hiihdon ja voimistelun kautta ja 1940 – 1960 –luvut nyrkkeilyn valtakautta ja 1970 – 1980 –luku keilailun aikaa.
Riihimäen Kiista-Veikot 50 v : 1930 – 1980, 1980
Kirjasessa esitellään monen lajin yleisseuraa, jonka vahvimpia lajeja olivat voimistelu 30-luvulla ja sittemmin hiihto sekä yleisurheilu. Monet muut suositut urheilulajit sulautuivat Riihimäen muihin erikoisseuroihin.
Pekka Vasala: Mitalin toinen puoli, 1974
Tuleva olympiavoittaja lähti 16-vuotiaana ensi kerran Riihimäen ulkopuolelle maastojuoksun SM-kisoihin Vuoksenniskalle. ”Äitini sanoi, ettei meidän Pekka lähde yksin. Kun olin jo epätoivoissani ja matka näytti tyssäävän lupasi Ossi Kylmälä, 17, lähteä seurakseni. Hieman nuristen vanhempani hyväksyivät hänet holhoojakseni.” Pekka Vasala sijoittui kisoissa viidenneksi tullen maaliin omien sanojensa mukaan puoli kuolleena.
Vasala kertoo kirjassaan omista tunnelmistaan kilpailuissa ja pohtii urheilun motiiveja sekä ammattilaisuutta.
Sivun alkuun